Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
«Hän on mielipuoli«, jupisi Mikko Sakarin korvaan. Johannes kuuli Mikon sanat. «Minäkö mielipuoli? En! Minulla on täysi järki, täydempi kuin sinulla«. «Mitä tehdä?« Pappilaan ei ollut pitkältä ja kivenheittämä tieltä oli paja, jossa olemme kerran ennen nähneet Johanneksen. «Viedäkö Johannes pappilaan, vai sepälle, vai ottaako hänet mukaan?«
Kuitenkin isäntä sanoi: »Ruoka on orjan ensimmäinen, syödä ensin pitää.» Kamariin oli laitettu ruoka. Isäntä vei sinne, tarjosi ryypyn ensiksi, vaan siitä kun en huolinut, niin ihmettelemään ja paikalla kertoi emännälleen, että »nyt ne ilmoset kummat nähtiin, kun ei sepälle viina kelpaa.» Ja se lisäsi kummaa kumman päälle, kun kuuli, etten polta tupakkiakaan.
Ruvettiinpa taas syömään, silloin otettiin minut ja minun morsiameni käsille. Ruvettiin oikein miehissä topuuttamaan siitä, kun olin Samppaa ruhtonut. Pekka tuumasi, että »syystä on sepälle palkka. Mitäs hän menee syyhyttä saunaan. Siitä tietää mies panneensa vasta aluksi paitansa toisen porokattilaan. Sen nyt viisas olisi tiennyt lähtiessäänkin, että siellä ei kunniankukko laula.»
Hartaimmalla kiitollisuudella muisti hän, aamulla herätessään, avun ohikuluneena vaarallisena yönä; ja ensimmäinen ajatus hänen mielessään oli sitten, millä keinoin hän voisi tätä kiitollisuuttansa sepälle osoittaa. Hän nousi nopeasti vuoteeltaan, vähän punastuen omasta ajatuksestaan.
Ja ikäänkuin Esan puheet olisivat nostaneet uhkaa ja itseluottamusta toisissakin karkoittui heidän silmistään vähitellen tuo alakuloisuuteen vivahtava, synkkämielinen ilme, ja sijaan tuli toinen, jyrkkä ja uhallinen. Mutta Mikolle tuli kotikiire. »No pane sitten mukulat hakemaan, saat ne kaksi», sanoi hän sepälle ja, lähti oikaisemaan yli mäen, välttääksensä yhteistä matkaa Esan kanssa.
Kun seuraavana sunnuntaina taas tulin tehtaalle, oli minulla jo morsian sepälle mietittynä. Vai jo on, sanoi hän, mutta ei ruvennut sen enempää kyselemään. Onhan minulla ... on se Anna Liisa Tenhutar, joka toissa vuonna oli valttarilla palveluksessa. Tulit kai sinä sen tuntemaan? Lieneehän tuon joskus nähnyt kosken rannalla kävelevän. Mitäs arvelet? Mahtaisiko tuo huoliakaan?
Näin sanoen tämä korkea mies käänsi sepälle selkänsä ja lähti huoneesta erään sivu-oven kautta; Krates taas avasi vaski-oven ja sanoi, kooten työkalujaan, niin kovaa, että Kleakin sen selvästi kuuli piilopaikkaansa: "Minusta se on saman tekevä, mutta petos on petos, pettäköön sitten joko jumala kuningasta tai lapsi kerjäläistä."
Kenties tuo naamiojoukko, joka otti kiinni naapuri-vainajamme ja piteli häntä niin pahoin, että hänen ruumiissaan vieläkin näkyy siitä hiukan jälkiä, sitten jälleen tapasi vankinsa, joka oli kotiinmenossa, ja nyt viimein pahan menettelemisensä päätteeksi häneltä hengenkin otti. Puhuipa hän itsekin Heikki Sepälle pelkonsa siitä.
Heiltä ei tosin mitään puutu ... mässäävät herkuilla ja ruoskivat muita orjinaan ... ammuttavat työmiehiä ja talonpoikia pienimmästäkin syystä. Sinä valehtelet! huusivat akat. Hm ... he eivät usko, vaikka heitä löisi lekalla päähän! sanoi kirvesmies Bergman sepälle, pörröistä tukkaansa ravistellen. He uskovat omiaan. Eläköön köyhälistön tiktatuuri! kirkui joukko nuorukaisia.
"No, no, naapuri lakintekijä, maltapas nyt vaan mielesi; voisit sinä nyt tehdä sepälle ystävyyden työn, jos tämän asian oikealle tolalle saattaisit. Minä olen valinnut sinut neuvoittelukumppalikseni tässä asiassa en juuri siksi, että pitäisin sinua viisaimpana päänä Perth'in kaupungissa, sillä niin sanoen valehteleisin".
Päivän Sana
Muut Etsivät