Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Tässä samassa sohvassa ehkä istuivat sylitysten yhdessä, Aarnold ehkä vakuuttaisi, kuinka vähän hän enää Selmaa ajatteli, kuinka hän vasta nyt oli oikein onnellinen, vasta nyt tunsi oikeata lempeä. Selman sydäntä poltti, näitä kuvitellessa ja vedet juoksivat virtana hänen silmistään.
Selman rinta kohoili hän työnsi laatikkonsa kiinni. Tunti alkoi. Lehtori Korner seisoi jo luokan edessä. Tutkittiin kasveja, mutta Selma oli kuin unessa koko tunnin, ei seurannut opetusta eikä viitannut. Onneksi ei lehtori Korner häneltä monta kertaa kysynytkään. Kotiin mennessä vei Selma Annin erilleen. Et usko, mitä minulla on sinulle kerrottavaa. Tule heti syötyä minun luokseni.
Hän oli yhtäkkiä noussut heidän silmissään, he katsoivat häneen ylös kuin johonkin korkeampaan olentoon ikään. Heidän silmänsä seurasivat hänen pienimpiäkin liikkeitään ja kaikissa niissä kuvastui harrasta ihmettelyä. Selman koko olemus myös muuttui aivan kuin itsestään kahta arvokkaammaksi entisestään.
Kerro nyt jo, muuten kuolen uteliaisuudesta. En kerro, ennenkuin sitten vasta. Sano edes, ketä se koskee. Kylläpähän kuulet. Anni ei malttanut rehellisesti syödä sinä päivänä. Hän oli kuin tulisilla hiilillä. Selma oli vielä pöydässä, kun hän jo saapui. Hän sai odottaa hyvän aikaa. Selaili albumia ja kirjoja Selman kamarissa ja ihmetteli, mitä salaista Selmalla mahtoi olla kerrottavanaan.
Selma Saurion äiti oli herra Luodon nuorin sisar, joka oli ollut naimisissa läänin sihtieri Saurion kanssa; mutta sekä Selman isä että äiti olivat kuolleet, ja Selma oli heidän kuoltuansa ollut isänsä äidin, leskitehdastelija Saurion luona. Rouva Saurio oli kasvattanut poikaansa kaikella kovuudella, jonka hänen luja ja miehevä luonteensa omisti, eikä se ollut vähää.
Jumalalle kiitos, hän kuiskasi. Aarnold suuteli häntä otsalle. Rouva kääri lapsen vaatteeseen ja hoiteli sitä. Se parkui yhä. Selman sydän lämpeni ja hiljainen ilo täytti mielen. Miksi se raukka itkee, hän kysyi. Täytyyhän sen saada ilmaa keuhkoihinsa, vastasi rouva. Saan onnitella, herrasväellä on pieni tytär. Hän koetti saada äänensä iloiseksi, mutta se ei aivan onnistunut.
Selman aamuhuntu poista Rusoposkilta; Katso silmäns ujot päilyy, Katso tumma tukkans häilyy Tuulen omana. Seuraa salaan paennutta, Lehdon majaan joutunutta Hädän huutaissa. Katso kuin hän pienosille Hymyy, tarjoo sairahille Lohdutustansa. Taivaan siinto luonnontöissä! Enkelhaamu eliköissä, Ihmismuoto sä! Kuolevaa vaan kaunistatko? Itketkö ja muhoatko Jjäisyydessä?
Ja kerran hän puotti pienen summan ja suru vei hänet hautaan. SELMAN H
Siellä tosin nähtävästi oli koetettu suurempaa siisteyttä ja järjestystä toimeenpanna kuin ensi käynnilläni, mutta sittenkin tuntui olo siellä niin raskaalta, iloisuuteni ja reippauteni katosi joka kerta. Enkä milloinkaan kauvan viipynyt. Tahdoin Selman kanssani kävelylle, ja ulkona kahden kesken ollessamme sainkin jossakin määrin takaisin luontoani.
Hän olisi ollut vähemmin huolellinen kutsumusta noudattamaan, jos Selma olisi näyttänyt ei sillä väliä pitävänsä joko hän tulisi eli ei; vaan nyt, koska näkyi tahtovan estää häntä tulemasta, kehoitettiin hän etsimään Selman suosiota ja suostui kiittäen isän ja tädin kutsumukseen.
Päivän Sana
Muut Etsivät