Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. toukokuuta 2025
Vähällä vaivalla saatiin kokoon kokonaista seitsemänkymmentä eri artikkelia, joissa häntä syytettiin noidaksi, vääräksi profetissaksi, pilkkaajaksi, koska hän ei uskonut pyhimysten puhuvan englanninkieltä, halukkaaksi vuodattamaan ihmisverta, kainoutta vailla olevaksi, koska hän oli pukeutunut sotilaspukuun, kerettiläiseksi j. n. e.
"Haha-haha!" nauroi vanha ämmä ilkeästi, "niinhän se on Lindströmi jo sanonut senkin seitsemänkymmentä kertaa ... vaan ei noita vielä ole näkynyt ... ja saatanhan tuon pitää minäkin että välistä aina saan sen myrskylaulun kuulla, jota miesvainajani oli tapa laulaa!" Ovi narahti kiinni jälleen ja salpa solutettiin sisäpuolelta paikoilleen.
»Yhdeksänkymmentä!» »Yhdeksänkymmentä ensimmäinen...» »Kahdeksankymmentä!» »Kahdeksankymmentä ensimmäinen...» »Markka pois!» »Seitsemänkymmentä yhdeksän ensimmäinen ... toinen ... seitsemänkymmentä yhdeksän ... eikö oo helpommasta huutavata? seitsemänkymmentä ... yh ... dek ... sän ... kolmas...» »Kenen huuto?» Sen ja sen. »Onko 'se ja se' semmoinen, että voi hoitaa?» kysyy esimies.
Käsi kädessä, rinnatusten kuin hyvät aviopuolisot, jotka olivat tulleet hyvin kaukaa, sillä seitsemänkymmentä vuotta olivat he koskaan erkanematta kulkeneet toistensa vieressä, hymyilivät Mathieu ja Marianne iloisesti, mutta silmät kosteina, kansalleen, tuolle lukuisalle perheelle, jonka heidän rakkautensa oli synnyttänyt ja joka yhä huusi heille: "Eläköön isämme! Eläköön äitimme!
»Paljonko vaaditaan?» »Se on vielä hyvä työmies ... talvikaudet havuja hakkaa...» »Eikä sitä keikauta kuin kahdesti tai kolmasti kuukaudessa...» »Paljonko vaaditaan?» »Kahdeksankymmentä!» on ensimmäinen huuto. »Markka pois!» »Seitsemänkymmentä yhdeksän...» »Markka pois!» »Seitsemänkymmentä kahdeksan...» »Markka pois!»
Eliaskin laittihe valmiiksi; möi naapurille kymmenen mehiläispuuta ynnä mikä niistä sikiäisi. Kaikesta tuosta otti seitsemänkymmentä ruplaa. Puuttuvat kolmekymmentä kokosi kotolaisiltaan, vähän yhdeltä, vähän toiselta.
Mutta pian nuo käymiset jälleen lakkasivat, sillä musta Maranna sanoi kerran: "Kohta olen jo seitsemänkymmentä vuotta vanha ja olen tähän saakka tullut toimeen ilman suurten talon-isäntäin ystävyyttä; eikä enää maksa vaivaa muuttaa asiata toiselle kannalle".
Nytpä syntyi keskustelu ja Kakkuri käytti kaikkia keinoja päästäksensä, mutta mies oli järkähtämätön ja sanoi hänen täytyvän tulla mukaan vaikka hän vaunuihin siottaisiin. Paljon tuumailtua, jolahti Kakkurin mieleen tarjota seitsemänkymmentä markkaa jos hän heti pääsisi matkaansa, joka auttikin, sillä asia oli yhtä avoin lain hakemukselle.
Totta on, minä unohdan, ettei kreivi ole voinut kuulla kaikkia niitä tyhmiä juttuja, joita oli liikkeellä nuoruuteni aikana kuusi- tahi seitsemänkymmentä vuotta tätä ennen. Millaisia hullutuksia ihmiset saattavatkaan keksiä! Sanottiin, että Bertelsköldien sormus, jota kaksi Ruotsin kuningasta oli pitänyt, tuottaisi onnea kaikessa.
Ja saatuanne tietää, että se oli vain seitsemänkymmentä tai kahdeksankymmentä vuotta, teistä tuntui niin turhanpäiväiseltä ollenkaan jäädä elämään ja ruveta niin lyhyttä ja tilapäistä tuokiota sen vakavammin käyttämään ja käsittämään. Siksi sanottiin, että teillä ei ollut elämänvakavuutta.
Päivän Sana
Muut Etsivät