Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Kavahdin siis jaloitteni, nostin heti kiväärin poskelleni ja huusin hätäisesti: "Seis neekerit, oletteko ystäviä vai vihollisia?" Neekerit heti seisahtuivat ja näyttivät kelpo tavalla hämmästyneen tuonlaisesta oudosta tervehdyksestä.
He eivät edes laiturille asti tulleet, mutta kun tapasivat toisensa rantakadun suussa, niin seisahtuivat siihen katsomaan, peräänsä keppiä vasten nojaten, ja ilmoittivat toisilleen, että olivat vain lähteneet iltakävelylleen. Ja vähän aikaa siinä seistuaan tervehtivät he toisiaan hyvästiksi ja lähtivät eri haaroille, sanallakaan laivoja tai niiden tuloa mainitsematta.
Joka kerta kuin hevoset seisahtuivat eivätkä tahtoneet eteenpäin mennä, pisti säännöllisesti yksi sisässä-istuvista neljästä henkilöstä päänsä ulos monilukuisten matkakamsujen välistä ja huusi kuskille: "Seisahda, seisahda! jotta saan kysyä joltakin!"
Klairon katsoi heitä kumpaakin, kun he menivät tyhjän vieras-huoneen läpitse: "Hän tulee myöhään", mutisi hän itsekseen. "Tunnen kuoleman jo lähestyvän." Ehtoolla. Kun ehtoo samana päivänä alkoi hämärtää, niin seisahtuivat taaskin siistit rattaat saman yksinäisen, rapistuneen talon edustalle Passy'ssa, ja taas oli se Menneval, ministeri Chaptal'in kirjuri, joka lähestyi porttia.
Lunta tuli yhä taajoina hipaleina ja teki ilman melkein läpikuultamattomaksi, mutta vähitellen muodostui kaukaisuudessa tummempi kohta, jossa hän vihdoin erotti kahden hevosen vetämän kuomureen. Linnaa kohden ne pyrkivät ja seisahtuivat vihdoin linnan pihaan. Attila! oli hänen ensimmäinen ajatuksensa. Oliko Buddenbrock palannut?
Sitten he tulivat pieneen taloon, nimeltä Steinberg, jossa he ottivat vettä vesileiliinsä, laittoivat köydet kuntoon ja valmistausivat nousemaan Tschlingel nimiselle jäätikölle. Muutaman minuutin kuluttua he tulivat jäätikölle. Silloin oppaat seisahtuivat ja pitivät neuvoittelun yhdessä.
Oli sellaisiakin ihmisiä, jotka äkkiä seisahtuivat ja kysyivät itseltään ja muilta: »mikä jumala se onkaan, joka kuolemassa antaa sellaisen voiman?» Ja mietteisiin vaipuneina he palasivat kotiin. Chilon yhä vielä harhaili puutarhassa, tietämättä minne mennä, minne kääntyä. Hän oli taasen heikko, turvaton, sairas vanhus.
Oven raosta katsojat hyppäsivät kiireesti syrjään, sillä samassa avasi vallesmanni sen ja työnti Hellmannin hartioista huoneeseen. Kaikki salissa olijat nousivat seisoalleen ja ne, jotka kävelivät, seisahtuivat ja kumarsivat tulijalle. Tämä itse vastasi tervehdykseen ensin hämillään olevan rykäisyllä ja sitten parilla katkonaisella kumarruksella.
Ehtoo oli käsissä kun seisahtuivat Scheremetewin hovin eteen, jossa nyt tänä iltana oli suuret pidot. Useita rikkaasti puetettuja palkollisia kiiruhti vaunujen luo, kun tunsivat herransa ajutantin. Ihmetellen näki Martta tässä rikkautta, jota hän ei olisi osannut ennen edes aavistaakaan, joka oli häntä vastassa ja joka yhä eneni, kuta likemmäksi tuli ruhtinaan rouvan asumaa.
He seisahtuivat, tultuansa niin likelle, että ulottuivat sivaltamaan, ja olivat milloin toinen, milloin toinen sivaltavinaan, saadakseen tarkan käsityksen vastustajansa liikkuvaisuudesta ja valppaudesta.
Päivän Sana
Muut Etsivät