Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. lokakuuta 2025
Ko'ossa oven suussa seisoivat Pelvossa, toivoss' siellä vihaisemmat Ja alhaisemmat upseerit; ja heitä Nyt ylpeästi jalo ruhtinas Lähestyi, seisahtui ja hetken heitä Sanaakaan virkkamatta katsahteli Ja viimein lausui tuimat lausehet: "Te herrat evestit, te neljännestä Ja viidennestä, seitsemännestä Rykmentistä, te muutkin upseerit, Ja Platow, te, Markow, te, kai te kaikki Olette menettäneet miekkanne Nyt tänään.
"Astu vain, astu vain!" sanoi eversti, ystävällisesti kehoittaen, vaimollensa, joka äkkiä seisahtui kynnykselle. "Enhän minä, ystäväni rakas, saata astua vaate-koppasiin", vastasi Armo vähän närkästyneenä.
Hän seisahtui, näki kahden miehen likenevän, laski seulan kädestään ja kääntyi heidän puoleensa. "Ketä te haette?" kysyi hän. "Sinua!" vastasi Vinitius. Samassa kääntyi nuori soturi Crotoniin päin ja kuiskasi kiireesti: "Tapa hänet!"
Lähestyessään seudun ainoaa siltaa seisahtui tämä matkustavainen metsä, jyrkkien rantojen välissä puristettuna, pariksi tunniksi ja kasaantui siihen vielä huoneiden kattoja, veneitä, aidaksia ja kaikellaista muuta vesi-romua; niin että lapset, jotka eivät ole pelkurimaisia, kävelivät kuivin jaloin toisesta rannasta toiseen tällä kelluvalla kasalla, jonka alla aallot kuohuivat.
Suuresti hämmästyneenä matkustaja seisahtui, katsahti ympärilleen mistä apua saisi, vaan ei nähnyt ketään. Alhaalle kumartuen sanoi hän: Missä asut, lapsi? En tiedä, oli vastaus, minä olen eksyksissä. Mikä on nimesi? Polly. Mutta toinen nimesi? Vastaus tuli kohta, vaan ei siitä voinut saada selvää. Mukaillen ääntä, niinkuin se hänen korviinsa kuului, koetti matkustaja arvata: Trivits?
Jumalan kiitos tiesi Susanna, lopetti hän puheensa, isässänsä löytävänsä sen ystävän, johon hän hädän hetkinä voi turvautua. Pappi vei minut majaan, jonka ikkunoita valkeat uutimet varjostivat; hän seisahtui paarien viereen hetkeksi ja kyyneleet valuivat virtana hänen kasvoillensa, sitten kääntyi hän ympäri ja meni. Tuossa makasi hän neitseellisessä, lumivalkoisessa pu'ussaan.
Samassa silmänräpäyksessä kun se tapahtui, puukkasi Heikki päätänsä myöten maantien ojaan. Kun hänellä oli suitset kädessään, putosiwat ne hänen mukanaan maahan; hewosen käwellessä meniwät suitsiperät kärrynrattaan alle ja hewonen seisahtui tiepuoleen. Oitis heräsi Heikki pudottuaan.
"Minä kuulin hänen laulunsa vainiolla; Kanalaan päin hän menee". "Vai niin!" vastasi vanha emäntä, eikä ollut sen enemmän tietävinään. Mutta Olli meni menoaan, ja kun hän pääsi Kanalaan, niin seisahtui hän luhdin oven taakse ja alkoi taas laulaa: "Avaa tyttö sun kamaris ovi,
Mies-puolisista matkustavaisista oli nuorukainen, joka palasi kotiin pitkästä ulko-maan retkestä. Pitkään aikaan hän ei ollut nähnyt ruotsalaisia kasvoja, varsinkin naisten, niin että oli ihastuneena kaikesta, mitä täällä näki. Kun kaikkia niitä oli tutkinut, jotka perää piirittivät, seisahtui silmänsä nuorimpaan ja kauniimpaan naiseen.
Hän ei nähnyt, miten häntä moni äiti hyvillä mielin silmäili, kun hän silloin tällöin seisahtui puhumaan jonkun nuoren neidon kanssa.
Päivän Sana
Muut Etsivät