Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Kun illallinen oli syöty, tarjosi arentimies Kenelmille savipiipun, jossa oli huonoa tupakkaa; matkamies vastaanotti sen nöyrästi niinkuin hän aina elämän vastuksia kohtasi, ja koko seura, paitsi Mrs Saunderson, lähti puutarhaan. Kenelm ja Mr Saunderson istuivat lehtimajaan, tytöt ja edistymisen sankari jäivät ulkopuolelle kukkaisten luo. Oli hiljainen ja ihana yö, täysikuu valaisi seutua.
He olivat hyvin hauskan näköiset, ollen lähellä toisiansa mehiläispesien kohdalla; ne kaksi nuorinta istuivat kukkapenkkiä ympäröivällä ruohokaistaleella ja olivat laskeneet käsivartensa toinen toistensa hartioille; vanhin seisoi suorana heidän takanaan ja kuunvalo lankesi hänen ruskeille hiuksillensa. Nuori Saunderson kulki itsekseen levottomana edestakaisin käytävällä.
Perhepäivällisen jälkeen, jossa vuokramiehen vieras osoitti tavatonta ruokahalua, seurasi Kenelm isäntäänsä heinäkuhilaille ja sanoi: "Hyvä Mr Saunderson, vaikka teillä ei ole mitään työtä minulle nyt enää, eikä minun tulisi käyttää teidän vierasvaraisuuttanne hyväkseni, niin olisin kuitenkin hyvin kiitollinen, jos saisin olla täällä vielä yhden tahi pari päivää."
"Tervetultuanne kaikki," sanoi armollinen herra ja pitkitti kääntyen nuorempaan Saundersoniin: "Minä oletan, että te mielellään tanssitte. Hankkikaa itsellenne kumppani. Voimme jo aloittaa tanssia." "Kiitoksia, sir, mutta minä en milloinkaan tanssi," sanoi Saunderson nuorempi, ilmoittaen suurta ylpeyttä huvia kohtaan, jota Sivistyksen Kulku oli jälkeensä jättänyt.
"Hän on omituinen mies. Mutta luullakseni te tulette hänestä pitämään se on, jos saatte hänen käsiinne. Oh, Mr Saunderson, kuinka voitte? Oletteko nähnyt vieraanne?" "En, sir, minä vasta tulin. Minun vaimoni, herra, ja minun kolme tyttöäni; ja tämä on poikani."
"Tässä maassa ei ole mitään vanhuuden merkkiä, sir; ja, jumalan kiitos, me emme yhdessä kohden seiso." Saanko vähän riisipuddinkia vielä, Mrs Saunderson?" Arentimies, joka ei oikein Kenelmin kuvaannollista puhetta käsittänyt, näki kuitenkin ilolla, että hänen viisas poikansa näytti enemmän hämmästyneeltä kuin hän itse oli, ja huudahti iloisesti: "Bob, poikaseni, Bob!
Kenelm lähti pois vuokramiehen luota, meni sisään ja haki Mr Saunderson nuoremman hänen omasta huoneestaan. Tämä nuori herrasmies oli vielä ylhäällä ja luki kaunopuheisen esitelmän, jonka nimi oli "Ihmiskunnan Vapautus kaikesta Hirmuvaltaisesta Tarkastuksesta Valtiollisesta, Yhteiskunnallisesta, Kirkollisesta ja Perheellisestä."
"Hyvä Mr Saunderson, minä lähdin vähän aikaa sitten matkalleni inhoen valhetta. Mutta minä epäilen ihmisten pääsevän pitkälle tässä maailmassa, huomaamatta, että luonto on hänelle suonut valhettelemisen ky'yn välttämättömäksi keinoksi itsensä suojelemiseen. Jos te kysytte minulta itsestäni, niin varmaan tulen valehtelemaan teille.
Arentimies Saunderson raapi päätänsä ja näytti enemmän hämmästyneeltä kun soveltui tanskalaisen jälkeläiselle, jonka Alfred kuningas oli asettanut Englannin pohjoisosaan asumaan. "Oh," sanoi hän vihdoin, "mutta minä luulen teidän olevan Yorkshiresta."
Päivän Sana
Muut Etsivät