Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. marraskuuta 2025
Tuskin oli hän saanut tämän sanotuksi, kun hän jo tunsi tuon keksityn nimen ja kansallisuuden kohottavan vaikutuksen ja sai kaivatun tyytyväisyyden itseensä.
Vaan ehkäpä hän vielä ymmärtää ja katuu. Sinun niinkuin muittenkin pitää Liisalle sanoa ja varoittaa häntä ja rukoilla hänen puolestaan.» Usein oli Elsa aikonut Liisalle sanoakin, vaan ei koskaan tullut sanotuksi. Sillä kun hän tuli Liisan seuraan ja ajatteli sanoa, niin ei rohjennut. Ja niin päätti Elsa nytkin, että kun hän nyt tapaa, niin sanoo.
»Sinä varmaankin ihmettelet ... tavatessasi minut täällä», alotti nainen reipasta luonnollisuutta tavottavalla äänellä, vaikka silmissä ja kasvoilla kuvastui syvä hämi. »Minä olen ollut täällä jo neljä vuotta...» Hän vaikeni, katsoen ujosti alas. »Vai niin ... vai niin kauvan...» Muuta ei Olavi saanut sanotuksi.
»Voi Jumala», huudahti nuorukainen tarttuen hänen molempiin käsiinsä, »kuinka vaikea minun on sinusta erota!» »Ja minun vielä vaikeampi», sai tyttö vaivoin sanotuksi. »Voinko minä ikänä saada sinua mielestäni, sinua ja tätä iltaa?» Tytön silmät värähtivät, hän painoi kiireisesti päänsä alas.
Silloin, polkan paraillaan pauhatessa, riuhtaistaan tanssituvan ovi äkkiä auki ja ovensuuhun ilmestyy Heikkilän isäntä puolipukeissa, silmät pyöreinä, kauhu kasvoillaan. »Jos Heikkilän väki tulisi heti kotiin!» Muuta hän ei saanut sanotuksi, vaan katosi saman tien. Kaikki ymmärsivät että jotain erikoista oli tapahtunut tai tapahtumaisillaan tanssijat alkoivat painautua joukolla Heikkilään.
Hyvästijättökohtauksessa, joka tuntui minusta viimeiseltä hetkeltä, sain vaivoin sanotuksi vaimolleni ja kumppanilleni hyvinä ja huonoina hetkinä: »lopeta sinä tämä teos.» Pysymällä liikkumattomana vuoteessani muutamia ikäviä päiviä, joiden kuluessa kirjani jatko kauheasti vaivasi päätäni, sain vaaran vältetyksi. Kaikki kelpaa.
Joskus hänestä oli täälläkin puhuttu, hänellä oli vanhassa pappilassa tovereita, jotka hänet tunsivat. Elli oli kuunnellut, mutta ei itse virkkanut mitään. Hän pelkäsi, että hänen äänensä hänet pettää. Ja kuinka hän kuitenkin oli saanut välinpitämättömästi sanotuksi: »Vai niin, tuleeko hän tänne...», kun hänen miehensä ilmoitti hänen tulostaan eilen.
Hänkään ei sanoillaan ole saanut sanotuksi muuta kuin osan sisäisten näkemystensä ja tuntemustensa helmeilystä. Nähdessään sisäisen moninaisuuden hän päättelee sieluntuntijan aavistuksella: »Ei ainoakaan liike, ajatus, synti, kyynel tai ainehiukkanen hankitusta tietoisuudesta katoa maan uumeniin.
Hän ei saa niitä sanotuksi! KORTESUO. Anna Liisa, mitä tämä on? Etkö kuule, vai etkö tajua? ANNA LIISA. Isä anteeksi, isä! KORTESUO. Sinua ei syyttömästi tuomita, ole ihan huoleti. Ja edesvastaukseen he tulevat. ANNA LIISA (vaipua polvilleen).
Ei asia nyt enää kaunistelemisista parane!... Ei maksa vaivaa koettaakaan. Istu nyt tuonne keinumaan, menen katsomaan jotain suun avaukseksi. Johanna!... hyvää päivää. Hyvää päivää... En saanut sinulle edes hyvää päivää sanotuksi kirkolla... Näin sinut kyllä vilaukselta, mutta sitte katositkin ihmisvilinään. Jäin sinua odottamaan ... arvelin, että olisit tullut äitisi kanssa yhdessä.
Päivän Sana
Muut Etsivät