Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. marraskuuta 2025
Kun Mathieun seuraavana päivänä piti ryhtyä arkaluontoiseen tehtäväänsä, muisti hän ne molemmat kätilöt, joitten nimen kamarineiti Céleste oli maininnut aamiaisen aikana Séguinin luona. Aluksi hän ei välittänyt rouva Rouchesta, josta tuo tyttö oli niin omituisin sanoin maininnut hän oli niin "palvelukseen halukas" ja teki "vilauksessa" tehtävänsä.
VARRO. No sitähän minä juuri sinulle sanoin, että muualla sinä hääräät ja puuhaat ja olet ihmisiltä suosittu, mutta et kotonasi voi mitään toimittaa perhe-elämäsi parantamiseksi, joka kuitenkin olisi kaikista tärkein. Sinä näyt kyllä tietävän epäkohtia, mutta et kuitenkaan tiedä syitä, josta ne johtuvat. Minä luulen, suo anteeksi, että sinä itse et rakasta kotia etkä puolisoasi.
Kas, naputetaan ovelle. Tulkaa sisään! sanoin minä, ja niin tuli sisälle, taidatkos arvata ken? En suinkaan, minulla on muutakin tehtävää kuin arvata. No niin, ei kukaan muu kuin hän, nuori luutnantti, joka auttoi meitä, silloin kuin hevoset karkasivat viime vuonna iljakolla. Kas, hän! Niin hän, niin. Kuules, hän sanoi: minulla on ehkä kunnia, sanoi hän, kunnia olla tunnettu taasen?
Ja hän jatkoi, ensinäytöksen, toisen näytöksen, koko osan loppuun kuten hengästynyt ja epätoivoinen uija, joka kuohujen keskellä koettaa saavuttaa laudan. Hän ei kääntänyt silmiään minusta, kunnes hän lopetti ja odotti rautalankasormet puristettuna kämmeneen. Jaa, jaa, sanoin minä: Voitte pitää osan.
Ah, te kuulitte minun sanani: sitä parempi, herttuani, sitä parempi, sanoi kuningas, käyden ovien lomasta esille. Ah, siinä olette te, Tréville, mutta missä ovat teidän muskettisoturinne? minä sanoin teille toissapäivänä, että ottaisitte ne mukaanne, minkä vuoksi ette ole sitä tehneet?
Lähtiessäni sanoin sisarelleni meneväni käymään samalla köyhäinhuoneella Jaakkoa tapaamassa. Matkallani tapasin Antinkin. Hän oli päässyt seurahuoneelle »juoksupojaksi».
Juokaa siis, sanoin kaataen lasiin. Hän joi hieman, sähkökellon kilinän väristessä huoneen lävitse: Vähän vielä, sanoin. Hän joi uudestaan ja katsoi keltaiseen viiniin ja sanoi hymyillen:
Etkö sinä ollut muassani kun kerran sanoin tuolle markiisille: "tässä on meitä kolme kelpo kristittyä, ja tuolla alangolla ratsastaa noin kuusikymmentä saracenia; mitähän, jos huviksemme hyökkäisimme heidän niskaan? Ei ole heitä kuin parikymmentä uskotonta heittiötä jokaista meitä tosiritaria vastaan!"
Kun näin teidät ensi kerran Würzburgin linnassa, kun näin, miten lempeästi suojelitte heikkoja ja vapautitte voitetut kuolemasta, silloin sanoin minä itselleni: se on helvetti, joka teeskentelee taivaallista laupeutta.
Johan minä sanoin sinulle, tään puheemme alkaessa ei kukaan ollut silmissäni korkeammassa arvossa kuin se minkä arvo nyt alenemistaan alenee jokaisen sanan kautta, jota hän perättömässä luulokkaisuudessaan ja mielettömässä vihastuksessaan laskee suustansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät