Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
Johannes ollut aivan tyyni ja sanonut: Minä olen hullu. Viekää minut sairaalaan! Liisa vironnut heti, kun oli päässyt ulko-ilmaan. Johannes viety hourulaan, jossa häntä oli pitkät ajat hoidettu. Sieltä päästyään hän oli muuttanut Rooman lähistölle Albano-vuoristoon asumaan. Tuon tapauksen jälkeen he eivät enää koskaan tavanneet toisiaan. Vuosia oli edellisestä vierähtänyt.
Kysy onko Anna Vasiljevna noussut, sanoi kenraali tälle, ja tarjoo enemmän teetä. Onko vielä muuta kääntyi kenraali Nehljudofin puoleen. Toinen pyyntöni, jatkoi Nehljudof, koskee valtiollista vankia, joka seuraa tätä joukkokuntaa. Vai niin! sanoi kenraali merkitsevästi nyykäyttäen päätänsä. Hän on arveluttavasti sairas kuoleman kielissä. Ja hän arvatenkin jätetään tänne sairaalaan.
Ja punaiset ottivat hänet kiinnikin, eräänä iltana maalaissaunassa; he tanssittivat häntä, perkeleet, alasti hangessa, he anastivat hänen kannussaappaansa ja antoivat huopakengät jalkaan, he uhkasivat viedä hänet jononkin työmies-ja sotamiesneuvostoon, mutta juuri saunasta tulleena hän vilustui köysissä kurjien saattajiensa, jätkien reessä, sai kuumeen ja laskettiin sairaalaan.
Meillä ei ole potaatteja eikä leipää ja voita ostaisin edes neljänneskilon ja sunnuntaiksi hiukan lihankinttua. Mitä sille Hennalle tehdään? Jos sen saisi edes sairaalaan vaan se maksaa. Isä juo kaikki rahansa enkä minä ole mies, että voisin enempää ansaita. Tule juomaan kahvia. Sinähän ihan horjut. Minua väsyttää niin. Tuo laulukin tekee minut ihan hulluksi. Oi tätä elämää oi! 10:es KOHT.
Näytti siltä kuin viranomaisille olisi tästä tullut tunnon soimauksia, sillä kaikin tavoin koetettiin nyt sairaan asemaa parantaa, ja kun se ei käynyt Pähkinälinnassa päinsä, pyydettiin lupaa saada siirtää sairas johonkin Pietarin sairaalaan, jossa hän saattaisi tavata kahdeksankymmenen vuoden vanhan äitinsä, joka jo useita vuosia oli pyytänyt lupaa nähdä poikaansa ja kun sitä hänelle ei sallittu, lähetti hän vuonna 1896 epätoivoisen kirjeen, jossa lähetti pojalleen viimeisen siunauksensa.
Hän ei saisi elää kaupungissa, missä alituiseen kuulee ja näkee kaikkea pahaa vaan meillä ei ole varaa lähettää häntä maalle tahi johonkin sairaalaan. Se on niin surkeata. Kyllä olen kurjuutta kokenut ja kurjuudesta kuullut puhuttavan, vaan en moista ole voinut aavistaakaan. Mitenkä monella tavalla voi ihminen tulla ikipäiviksi onnettomaksi. Oh sitä ihmistä, joka sen aikaan saa.
Main vanhemmat ottivat vastaan tämän tiedon näennäisesti tyyninä; he olivat alusta alkaen pelänneet pahinta. Mutta Eugen vastusti jyrkästi tohtorin ehdotusta, että Mai vietäisiin kulkutautien sairaalaan. Hän tahtoi pitää Main kotona, maksoi mitä maksoi.
Nyyhkytysten kesken hän kertoi, että rva S. jo pitemmän aikaa oli kärsinyt vatsassa olevien kasvien takia ja kun nämä vaivat lopulta kävivät sietämättömiksi, oli hän mennyt sairaalaan leikattavaksi. Mutta hän oli koko ajan ollut hyvin toivorikas ja puhunut pikaisesta kotiinpalaamisestaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät