Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Välistä nojautui hän vähän taaksepäin, ikäänkuin olisi jotain tarkemmin miettinyt, veti joitakuita savuja piipustaan, ryyppäsi vähän teetä, joka höyrysi pienellä tarjottimella. Sitten kuunteli hän hetken tuulen vinkumista ja musiikin säveleitä, joita kuului salista, missä par'aikaa tanssittiin.
Salista otti hän muutamia tuoleja, ne, joiden päällystä oli häntä miellyttänyt hänen lapsuudestaan asti, joissa oli ketun ja haikaran, ketun ja kurjen, heinäsirkan ja muurahaisen, ja surullisen haikaran kuvat. Katsellessaan sitten rakennuksen kaikkia soppia, meni hän eräänä päivänä ylös ullakollekin ja joutui aivan hämille.
Lähtee kuningatar neitoinensa iltaisesta salista, kerran vielä hiipivät hänen silmänsä Parsifaliin neitojen keskellä oven hämärästä, sinne hän hälvenee hämärään neitoinensa. Väistyikö Parsifalin sielu, kun kuningatar katosi hämärän harsoon? Hän oli noussut seisomaan, seisoo liikkumattomana, kätensä sydämellä.
Crangier oli noussut äitinsä vuoteen äärestä ... samalla kuin salista kuului kohinaa, ikäänkuin ihmiset olisivat muutelleet asentoaan. Nyt oli Crangier kääntynyt ... nyt katsoi hän minuun minun paikkaani kohden ja hän puhui oikein. Mutta silmät, silmät ... en voinut siis hallita hänen silmiään. Minun täytyy, sanoin itsekseni, minun täytyy saada hänen silmänsä valtaani.
Aika kului, eikä Larsson ollut vielä lakannut kyselemästä, kun yksi hänen innokkaimpia puoluelaisiaan syöksyi valiokunnan salista ja pyysi häntä kaikin mokomin tulemaan takaisin, sillä heidän puolueensa sortui. Vanhus heräsi ikäänkuin unesta. Niin, niin, sanoi hän ja palasi hajamielisenä saliin. Hän tuli liian myöhään.
Magna painoi hymyellen sormensa tuon pikku rupattelijan huulille. Kas niin, kiitoksia, hyvä neiti luulenpa, että tämän pitsin salaisuus on jo muistissani. Miten iloiseksi äiti tuleekaan, hän tarvitsi juuri tämmöisen reunuksen nukkatäkkiinsä. Tuhansia kiitoksia! Keskustelu loppui ja seura hajausi pian tämän jälkeen salista.
Hän istuutui levottomasti tuolille, nousi ylös ja kulki puolilattiaan, seisahtui, kuulosti ja palasi taas takaisin istumaan. Yht'äkkiä kuului heleä kalina salista, ja herra meni sisään. Vallesmanni seisoi jo lasi kädessä ja isäntä täytteli maitokannusta viimeisiä alapäässä pöytää.
Mutta kun nuo neljä rikollista astuivat ulos salista, katseet maahan luotuina, niin ovet pysyivät yhä edelleenkin auki, sillä joukko koreapukuisia nuoria miehiä tunkeutui nyt sisään saliin. Ne olivat Abu Hassanin entisiä ystäviä, jotka hän myös oli kutsuttanut paikalle.
Mutta tunsi hyvän olevan olla. Ja kun heitti katseensa avaruuteen, niin ikäänkuin löysi itsensä jostakin äärettömän suuresta valtakunnan salista, jossa säilytettiin kaikki valtakunnan ikimuistettavat muistomerkit, jossa monien pyhimysten ja kaikkien suurten miesten sankarikuvat vakavina seisoivat muistuttamassa kansajoukkojen ikäkauteisia vaiheita.
He eivät huoli mistään isosta palatsista taikka salista kokouspaikaksi, sillä heidän salinsa laki on ihana, korkea taivas, heidän lattiansa on keto täynnänsä kauniita, viheriöitä oksia, ja heidän seinänsä ulottuvat yhtä kauas, kuin mailman ääret. He eivät myöskään tarvitse hevosia eikä haarniskoita; heillä on höyheniset rattaat, joilla he välttävät loukkauksia ja vaaroja.
Päivän Sana
Muut Etsivät