United States or Réunion ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän tiesi jo ennestään, että rahat aina tekevät ihmisiä herroiksi, eikä se siis ollut hänelle mitään uutta. Hänen omat ajatuksensa ja tiedonhalunsa liikkuivat jo kokonaan muualla. Kun vaari kysyi, kuinka nyt olivat asiat, vastasi Hinkki: Odottakaa vähän. Ja rupesi jotain ihmeellistä hommaamaan polisikamarissa, joka siihen aikaan oli joutunut ryssien haltuun.

Niin pitkälle kuin hän ikäänsä muisti, oli ryssien ja suomalaisten välillä aina ollut kopeilemista ja pilkkaa, vihaa ja tappelua. Myös muisti Hinkki vielä kouluajoilta historiaa, ja tiesi missä monissa vaiheissa tämä Ehrensvärdin linnotus oli aikojen kuluessa ollut.

"Vaiti, älä enään puhukaan siitä", huusi Erkki ja ponnisti kaikkia voimiansa päästäkseen irti; "minä otan hänen sieltä taikka kaadun. Tämä ryssien tännetuominen ja morsiameni rosvoaminen on tuon Jussilalurjuksen tekoa. Hänen sydänverensä minä tahdon nähdä. Päästäkää minut, muuten saatte syyttää itseänne!"

Ne uljaat olivat enimmäkseen pikkutilallisia ... nuo, jotka olivat kaataneet rintamilla tuhansia irtolaisia, jätkiä, tehdastyöläisiä, rääsyihin tai venäläisten sinelleihin verhottuja, rangaistusvankien johtamia... Ampuneet taistelussa tai sitten raivoissaan vangiksi otettuaan ... peittäneet kentät omien kansalaisten ruumiilla: siellä he makasivat liittolaistensa, ryssien joukossa, otsat puhki, rinnat verissä, hampaat irvissä...

Syynä lienee joku kirous vanhoista synneistä. Muutamat ikkefennomaanit arvelevat olevansa Aasain sukua, niinkuin mekin, ja siihen heidän kielensä hiukan viittaakin. Mutta heidän luonteensa ja tekonsa puhuvat tätä olettamista vastaan. He ovat yhtyneet ryssiin ja pitävät niiden avulla kaupunkia vallassaan. Myös näyttävät he kavaluudessa olevan ryssien vertaiset, ellei etevämmät näitä.

Päättelen itsekseni, että äijä on kuin onkin suomalaista heimoa, joku Aunuksen tai Inkerin puolen oikeauskoinen tsuhna, niitä alkuperäisiä olioita, joiden suomenkielelle esim. teitittely-sana on kokonaan outo, mutta hän nähtävästi häpeää alkuperäänsä ja pitää kunniakkaampana lukeutua ryssien suureen laumaan.

Tuskin lastahan niin isä hoitavi, kuin mua hoiti töykeä tuo; koko leiriin hän heti ryssien tietoon saattoi työni, ja minne vain nyt vankina saavuin, arvoa, tuttuja sain. Myös kenraal' ylpeä itse loi hymykatseen, kun sivu kulki, ja voi mua olkaan lyödä ja vointia tiedustaa, sekä kuinka ma viihdyin. Luonapa vertaisten mua kestittiin.

No, ei kai se yksinään niiden porhojen vika. Tehtaillakaan ei työtä, ei muuta raaka-ainetta kuin työläiset. Niissäkin lakkoja... Turkkilainen tätä ymmärtäköön, suuri on asia. Ja lakoista ensin asekahakkoihin: työväki tarttuu ryssien tyrkyttämiin kivääreihin, toinen puoli kansaa uhkaa Saksasta hankittavilla.

Bongman palasi rintamalta kokoamaan väkeä lisää; suorastaan ihmeitä olivat suojeluskunnat tehneet huonoilla aseillaan, kaksinkymmenin verroin luvukkaamman vihollisen kuularuiskuja ja kanuunoita vastaan. Vielä hän oli tuskassa, miksi niin suuri määrä meidän omaa kansaamme, puolet siitä hyvin, oli mennyt ryssien puolelle.

Mutta minun mieheni tiesivät kaikki tiet, ja niin tulimme me ryssien hengen päälle, ennenkuin he meistä mitään tietää taisivat. Mutta kuin me yhden pienen niityn ylitse hiipiä koitimme, juuri heidän etuvahtinsa takitse, tuli yksi vahtimies meitä huomanneeksi, huusi meille ja antoi meille tulta. Me annoimme tulta takaisin, mutta nyt ryssän leirissä rymäkkä nousi.