Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025


Sentähden rakastivat sotamiehet "tupakkatohtoriaan" ja Fieandt vannoi tuhannen tulimmaisen nimessä vihkivänsä hänet arkiateriksi sodan loputtua, sillä lähinnä kuulia ja ruutia ei ollut mitään maailmassa, joka hänen mielestään olisi niin hyvin ansainnut miehisen miehen kunnioitusta kuin kunnon mälli ja viisi sinistä veljeä.

Ruutia eikä kyyneliä! kuultiin Bertelsköldin sanovan. Samassa sattuivat hänen silmänsä tuohon hoikkaan, mustatukkaiseen ja kirkassilmäiseen nuorukaiseen. Mikä on sinun ajatuksesi? kuiskasi hän hämillään, voimatta kestää noiden armaiden silmien katsetta. En pyydä mitään itselleni; enpä edes sinullekaan, kuiskasi Eeva vastaukseksi. Mutta ajattele näitä onnettomia.

Oli miten oli, tänne minä jään joksikin aikaa työskentelemään, jollei muuten niin Rakin ja Teppo-koirieni vuoksi; sillä niinhän ne syövät simpukoita mielellään kuin jos saisivat lihaa. Jos saan ansaituksi ruutia ja lyijyä, niin sitä parempi; onpa kyllä paljon köyhiä suomalaisia, jotka tarvitsevat sen, mikä minulta itseltäni jää tähteeksi.

Piiritystyö kävi huonosti sillä Ruotsalaisilta puuttui ruutia ja kuulia, jotta heidän täytyi käydä useinkin noukkimassa lyijyä, jota Pultavan kaupungista oli ammuttu, sitä uudestansa lähettääkseen vihollisiansa vastaan. Siihen lisäksi olivat Venäjän sotajoukot lähestyneet kaupungille avuksi. Keisari Pietari näki nyt vihdoin hetken tulleeksi, jona jos milloinkaan taitaisi voittaa Kaarlen.

Etelä-Europassa ruvettiin aikaisin tekemään suuria metallitorvia, niin sanottuja bombardeja eli mörssärejä, joista ruudin avulla ammuttiin suuria kiviä, samalla säikyttäen niiden kovalla paukauksella. Sellaisia kanuunan alkuja mainitaan Italiassa jo 1326. Lopulla 1330-lukua mainitaan sekä ruutia että kanuunoita Ranskassa. Hänen kauttansa tuli keksintö tutuksi myöskin Saksassa.

Peljästyksessäni minä löin lyömistäni häntä päähän rautapäisellä sauvallani, kunnes karhu läksi tiehensä syvässä lumessa, joka ei kannattanut raskasta petoa. 'Jos sinä pelkäät minua, niin en minä aio pelätä sinua', ajattelin minä, kaadoin uutta ruutia sankkiin ja läksin jälkiä myöten.

Naiset ja papit! huudahti suuttunut linnanpäällikkö. Ei kuningas ole antanut minulle Suomen viimeistä linnaa pois lahjoitettavaksi. Ruutia! Ruutia! toisti Bertelsköld. Hänkin on karannut vihollisen käsistä! huusi vimmastunut äiti. Voi, voi, noita sotaherroja! He tahtovat viedä meidät kaikki muassaan. Meidän veremme tulkoon heidän päällensä! Kuuletko? kuiskasi nuorukainen Bertelsköldin korvaan.

Ja ajatelkaa sitten, mikä voiman määrä sillä onkaan käytettävänään vetoon ja työntiin, rakkauteen ja vihaan! Puhutaan käyttämättömistä koskista ja vesivoimasta; mutta tässä on kokonaisen maailman käyttämätön hm-m» sanoi hän hoksattuaan suotta tuhlaavansa ruutia...

Laiva ei koskaan joudu vihollisen mielivallan alaiseksi niin kauvan kuin ruutia löytyy säiliössä. Kun kaikki toivo on lopussa, käskee katteini sytyttämään luntun ja räjähdyttämään laivan ilmaan.« »Mutta emmehän ole missään laivassa?« »Sama se. Ruutia ei tule puuttumaan.

Näes nyt, sanoi Hinkki, kranaatti on niinkuin pieni kanuna, joka pannaan suuren kanunan sisään ja ammutaan ulos niinkuin kuula, mutta siinä on perässä ruuvi, josta pannaan ruutia sisälle, ja päässä on nalli, ja kun se sattuu vaikka laivaan taikka sitten tuonne kaupunkiin, niin se räjähtää ja palaset lentävät ja sattuvat ihmisiin ja ihmiset kuolevat. Vaikkako eivät olisi mitään pahaakaan tehneet?

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät