Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Viestit runoilijan juhlallisesta vastaanotosta olivat jo Kristianiaan ennättäneet, niistä riemusaatoista, joita hän rannikkokaupungeissa osaksensa sai; mutta Finmarken tahtoi loistaa yli muun Norjan, aivan niinkuin aurinko loistaa kuuta kirkkaammin.
Päinvastoin hän loi Petroniukseen kiitollisen katseen, mutta oli kuitenkin olevinaan pahalla tuulella ja mutisi: "Kirottu kohtalo, joka määräsi minut elämään tuollaisen runoilijan aikalaisena. Olisin saattanut saada sijan ihmisten muistossa ja Parnassilla, mutta nyt olen tuomittu sammumaan, kuten kynttiläkruunun valo himmenee auringon rinnalla."
HILLERI nyökäyttää päätään. HURMERINTA. Senkö kirjoituksen johdosta? HILLERI nyökäyttää päätään. HURMERINTA. Kylläpä sillä on ääntä! HILLERI. Kauppaneuvos arvatenkin puhelee jonkun puolituntia herra runoilijan kanssa. Minä menen siksi aikaa muualle ja tulen sitten ajamaan herra runoilijan parran. HURMERINTA. Hilleri! Ette saa mennä.
Nyt Kenelm seurasi nuorta parikuntaa puodin viereiseen huoneesen, jossa Mrs Somers istui ikkunan vieressä lukien raamattua ja heijaten pienokaista, joka nukkui rauhallisesti kehdossa. "Will", sanoi Kenelm, kumartaen synkkämielisiä kasvojaan lapsen yli, "minä tahdon kertoa teille muukalaisen runoilijan kauniin ajatuksen, jota on niin huonosti käännetty:"
Kaikesta ... runoilijan näytekappaleesta, jota ei aluksi ymmärretty, vaan myöhemmin kruunattiin; ystävyydestä Hoffman'in kanssa; Perttulin yöstä; Diana Vernon'ista, Ivan Vassiljevitsch julman sankarityöstä Kasanin valloituksessa, Clara Mowbray'sta, Hussista, kirkon kokouksen edessä, kuolleitten ylösnousemisesta Robert'issa, Beresinan tappelusta, runojen lukemisesta kreivitär M. D:n luona.
Meerillä oli uutis-osasto toimitettavana, ja hän etsi pieniä ja hauskoja uutisia suurella innolla; hän pani myöskin muistiin kaskuja ja sukkelia kokkapuheita, jotka saivat yhteiseksi otsakirjoituksekseen "Kaikenlaista". Helkassa oli vähän runoilijan vikaa; hän kirjoitti kesä-illan kauneudesta ja rekimatkoista sydäntalvella, ja Freedrik kirjoitti tieteellisiä kyhäelmiä mieli-aineittensa alalta.
Ensimmäinen teos, jonka hän toi julkisuuteen, oli murhenäytelmä Kullervo, joka valmistui vuonna 1859, mutta sitten parannettuna 1864 painettiin Suom. Kirjallisuuden Seuran ulos-antamaan "Näytelmistöön". Varattomuus ja monenlaiset vastoinkäymiset olivat runoilijan alituisina kumppaneina; mutta hänen kuvausvoimansa ei siitä lannistunut, vaan tuotti yhä uusia runoteoksia.
Lisäksi tuli, että Emilie alusta alkaen pidättymättä sekä ilmitoi ihailunsa runoilijaa kohtaan että myöskin ihastuneena antautui siihen tehtävään runoilijan »flammojen» luvun lisäämiseksi, jolla tämä näytti haluavan häntä kunnioittaa.
"Nyt huomaan että te, huolimatta siitä, mitä vasta sanoitte yhä vielä aiotte vaeltaa maailman läpi runoilijan mainetta hakien." "Oi! Minä luovun näistä haaveista," sanoi laulaja taasen hiljaa huoaten.
Varmaankin on monta ansiokasta laulua jo kokonaan hukkunut; sillä runoilijan kuolemasta asti on aika saanut niitä rauhassa hajoitella, eikä hän itsekään eläissään tainnut niitä pitää tarkasti koossa muualla kuin muistossaan, josta hän niitä sopivissa tilaisuuksissa vilkkaalla nuotilla lauloi ja sai siten ystävänsä niihin mielistymään ja niitä ulkoa muistamaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät