Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. lokakuuta 2025
TYKO. Haa! hyppäisinkö luoksensa, sanoen: tässä olen, älä hylkää vanhaa kosijaas, vaan pidä häntä lämpöisenä vielä ja anna Niilolle rukkaset? PAULI. Nyt korskea mieles sun eksyttää; ei ole sulla kylliksi syytä tainkaltaiseen tekoon, tahi etsit tekosyitä hänestä päästäkses, ja siis et lemmi häntä enään. TYKO. Pauli, Pauli! tätä herjausta en juuri kärsis muilta. Mutta kuule syyni.
SELOW. Siinä on teille vetoa lyömiseksi. KNAPP. Jonka rukous kuullaan maksaa murkinan ja joka saa rukkaset viinin. KAARLE. Olkoon? FUCHS. Minusta oikein! Rakas koulun-nuoriso vainoo jotakuta. KAARLE. Ah mitä! Anna heitä olla! Tule tänne! 11:s Kohtaus. Entiset. John, kyttyräselkäinen.
Saapa nähdä että 'kotokissa hiiren vie'. Sanoppa minua valehtelijaksi, jollei tuo kaunis maisteri Salo saa häntä vielä omaksensa ja patruunan koko rikkautta myötäjäisiksi; paroni saa rukkaset, että häilähtää vain.»
Kosijoita tulikin useita, sillä tunnettu oli, että tytöt olivat rikkaat; vaan enin osa sai rukkaset, sillä Marit ei ottanut ketä hyvänänsä vävykseen, ja tyttäret olivat kasvatetut hänen mielensä mukaan, eivätkä tahtoneet semmoisia, jotka eivät varakkaita olleet. Viimein valitsivat he kaksi rikasta talonpoikaa.
Hän oli silloin juuri antanut rukkaset eräälle hyvin rikkaalle ja arvossa pidetylle tukkukauppiaalle, josta äiti oli kovin harmissaan. Saadaanpas nähdä, hän sanoi, sinä jäät vielä ilman miestä. Ensin hän noille sanoille nauroi ylenkatseellisesti, mutta sitten ne häntä harmittivat ja lopulta hän tunsi, että ne tekivät kipeätä.
"Sanovat että Salovaara on pakottanut sinua antamaan rukkaset Maurille?" Tälle vanhemmalle ystävällensä ei Valva saattanut puhua toisin kuin asian laita oli. Hän siis kertoi kaikki niin kuin tosi oli.
Metsästysajan lopulla alkoivat Antti ja Pekka täyttä totta varustautua pitkälle, epävarmalle matkalleen halki erämaiden. He tekivät itselleen uudet sukset, tuohikontit, kelkan, hirvennahkaiset kengät ja rukkaset, ja Liisu kutoi heille sukat vuohenkarvoista.
Eikö isoäiti muista, että hän antoi kreiville rukkaset ja otti hänet vasta kauan mietittyään, kun uskoi koko kreivin onnen siitä riippuvan! virkkoi Anna Sofia lämpimästi. Onnen? Niin aina sanotaan. Mikä raukka se oli sellainen kreivi, joka ei voinut itseänsä hoitaa? Sanottiinhan häntä siivoksi mieheksi, vaikka hän olikin leskimies ja asui hovissa ja oli rikas kuin ruhtinas.
Mutta tulimmaista; koska hän antaa minulle rukkaset, niin saa hän itse lippaan sijaan! Ostin sen morsiamelleni, Eevalleni! Nyt pitää Eevan kuitenkin saaman se ja käyttää sitä minun tähteni. Hän voi lähettää sen takaisin kun lakkaan olemasta hänen uskollinen ja harras ystävänsä.»
Päivän Sana
Muut Etsivät