Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. lokakuuta 2025
Ja kun ruunalla oli menty halonhakuun, niin pääsi Iikka viemään emäntää kirkolle rovastiin, joka oli vähän lääkärikin. Rovasti määräsi sairaan heti suoraa päätä vietäväksi kaupunkiin saamaan lääkärinhoitoa, muuten sairas voi kuolla käsiin. Ruuna, jos olisi kotonakin ollut, olisi ollut kaukana, mutta kun ei ollut kotonakaan, niin Hepo-Iikka vetämään.
Sitten hän nosti silmänsä ja katsoi vakavasti rovastiin. "Kaikkeen tähän sinä olet syytön", virkkoi rovasti. "Mutta nyt, kun Helenan osa tässä surunäytelmässä on päättymäisillään ja kun hän, jota isäksesi olet sanonut, myös on ruvennut suorittamaan tehtäväänsä, nyt on sinunkin velvollisuutesi astua taisteluun, elämän taisteluun ja seurata omantuntosi ääntä.
"Vapaus on ihmiselle kaikkein kallein", sanoi Nevalainen. "Dulcis est libertas et potestas vivendi secundum arbitrium suum", lisäsi Wallius, luoden silmäyksen rovastiin. "Se on aivan totta", sanoi Haerkepaeus.
TOHTORI. Minä yhdyn rovastiin. Jääkää hyvästi! Hyvästi, isä! Hyvästi, äiti ja Pirkko, hyvästi! Hyvästi kaikki. KAIKKI. Hyvästi! Ja onnea! JOHANNES. Anna Liisa etkö tahtoisi antaa minullekin kättä! ANNA LIISA. Mielelläni! Hyvästi, Johannes, hyvästi! JOHANNES. Herran haltuun, Anna Liisa! Yksi sana vielä: sinä olet kumminkin se, joksi sinua alunpitäen luulinkin.
Mutta kun isä sitten tosiaankin lähti rovastiin, Heikki melkein vavahti levottomuudesta. Mitä jos isä todellakin aikoi kiven kovaan vaatia papiksi rupeamaan? Isän aikeet olivat aina niin horjumattoman varmat. Ja hänen käytöksensä viime aikoina oli ollut niin jäykkä ja hänen kasvonsa niin totiset.
Nyt piispa tahtoi ikäänkuin kiinnittää kirkkoraadin jäsenten mieliä rovastiin, jonka kuuli nyt esimerkiksi lahkolaisista niin puhtaana varjelleen seurakuntansa ja alkoi entistä lämpimämmällä tavalla: "Pimeydessä asuvan silmät eivät siedä kirkkautta, pimeys on niille luonnollinen. Tämäkin seurakunta, uskon minä, on näihin asti saanut pimeydessä olla.
Kahden viikon kuluttua, kun he olivat läpikäyneet katkismuksen ja kaikki uskonkappaleet selittäneet ja oppineet, sanoi rovasti: Nyt minä näen, että sinä olet valmis Herran Pyhälle Ehtoolliselle ja me voimme tähän lopettaa. Puuttui ainoastaan päätössanat. Rovastiin näytti tulevan juhlallinen liikutuksen ja hellyyden tunnelma. Hän otti molemmin käsin Helenan kädestä.
Ei ... olen minä koetellut, vaan ei ole ollut käypiä... Matti ei uskaltanut katsoa rovastiin. Rovasti keinui ja puhalteli savuja kattoon. Katasti vilkaisemalla Mattiin ... hän tiesi, että Matti oli huonolukuinen, hyvin huonolukuinen. Kukapa niitä elukoita ruokkisi, jos Liisa joka pyhä kävisi kirkossa, sanoi Matti. Matin pitäisi ottaa piika Liisalle avuksi ... onhan Matti varakas mies...
Niemelä, jota rovasti kannatti, koska oli innokas kansansivistyksen harrastaja, pieksi suutaan taukoamatta. Sanoivat, että hän puhui kuin olisi hänessä ollut Herran henki. Kiivastumatta, mutta punakkana ja kesken puhettaan vähän väliä rovastiin vilkaisten hän lateli suuret ja leveät sanansa Vuorelan eteen. Mistä hän ne kaikki olikaan onkinut!
Sen kuultuaan muori rupesi vapisemaan juuri kuin suonenvedossa, niin että oli lysähtää kokoon eikä kyennyt sanomaan mitään. Rovasti auttoi vanhuksen penkille istumaan ja kysyi: »Mihin koskee, kun niin vapisette ja tulitte niin heikoksi?» Mutta muori ei kyennyt sanomaan mitään, vapisi vain ja syvään painuneet silmät rävähtämättä tuijotti rovastiin.
Päivän Sana
Muut Etsivät