Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. lokakuuta 2025
Matami tuli saliin Iirin luo, sanoen: »Kuules, Iiri, meitä on kutsuttu pappilaan huomenna iltaa viettämään ja sinne tulee paljo vieraita kaikki herrasväki pitäjästä ja vieläpä Ihalan patruuna rouvineen ja nuori patruuna niin sanoi pappilan Hanna, joka kutsumassa oli.» »Koskahan lienevät tulleet?» sanoi Iiri.
"Ne ovat Paksulan vaunut ja niissä kapteeni itse rouvineen." Niin olikin. Väkijoukko hajaantui silmänräpäyksessä tien kummallekin puolen ja hitaasti vierivät vaunut ihmiskujan keskitse. Hatut lensivät miesten päästä kuin taikavoimalla, ja syvimmin kaikista kumartelivat kapteenia vanha Tianen, Niinistön Maunu, vanha Haarala ja Korpelan muori.
LAURA. Niiden kanssa olemme tosin vähemmän tuttuja, mutta se on ainoa aatelisperhe kaupungissamme, ja olethan sinä istunut takseerauskomiteassa yht'aikaa paroonin kanssa ja kyllähän paroonitar häntä pitää sen verran silmällä, ettei hän saa juoda itseään aivan humalaan, niinkuin tapansa on. No seuraava? JANNE. Tullinhoitaja rouvineen.
Aseella, jonka oli saanut Simolta, oli hän jo monta aikaa pelättänyt. Poika, ollen muutenkin matkasta väsynyt, nukkui kesken aikoja iloonsa. Häävieraiden joukossa oli myöskin kauppias Aleksei rouvineen. Viimemainitulla oli alhainen käytöstapa ja lempeät silmät.
Nyt pyytäisin pastoria rouvineen olemaan hyviä ja tulemaan tänne kammariin ottamaan kupin kahvia." Gabrielle, joka kaiken aikaa oli seisonut vuoteen vierellä, kovasti liikutettuna katsellen tuota yksinkertaista, vaatimatointa kohtausta, kiinnitti kysyvän katseen Robertiin. Hän näki että Robert kärsi, ja kuvitteli mielessään hänen haluavan niin pian kuin mahdollista päästä sieltä.
Mutta hän on valehtelija kokonansa; ja siis käy hän täällä kauniina kuin Jumala ja on tässä äärettömässä valheessa vasta pirullisin piru". "Ei! tämä käy liiaksi pojalle!" huusi Amos, astuen läheisen kamarin oveen; ja kirkkoherra rouvineen seisoivat säikähtyneinä, ikäänkuin olisivat nyt nähneet kaikkein kauniimman saatanan elävältä.
Ja kun Alette vihdoin oli syleillyt ja suudellut häntä, avasi Johan Henrik uudestaan vaunun oven ja esitti: »Tahtoisin vain, että näkisitte äitini... Tuomari Lundberg rouvineen ja miniöineen ruotsalaisia, äiti!» »Sangen hauskaa» vastasi Alette hymyillen ja tervehti.
Sinne tulivat nimittäin aina myöskin hänen molemmat poikansa nuorine rouvineen ja pikku lapsineen, ja kotona hänellä vielä oli yksi lapsistaan, pieni, kymmenvuotias Germaine, joka oli isän silmäterä. Kaikki tiesivät miten suuresti prof. Denis oli kiintynyt tähän tyttöseensä suloinen ja sievä hän olikin ja siksi häntä tuon suuren isän takia aivan erityisesti huomattiin ja hemmoteltiin.
VIIVI. No, kylläpä te olette lapsellinen. Antakaa tänne kynä, niin minä KEKKONEN. Ei, kyllä minäkin. Matti ja Mimmi Miltopeus, he he he. Passaako se? VIIVI. Mitä te niistä syntymänimistä? ja sitä paitsi VIIVI. Kiitoksia! KEKKONEN. No, no, kyllä ymmärrän, kyllä ymmärrän. PALVELIJATAR. Kiitoksia! VIIVI. No, kuinka te kirjoititte? KEKKONEN. Kirjoitin vaan: Herra Miltopeus rouvineen Kajaanista.
Paroni K. katosi äkkiä rouvineen Ruotsista. He suuntasivat matkaansa Italiaan. jossa paronitar vielä aikoi koettaa isäänsä lepyttää. He luulivat joutuvansa taistelemaan kaikellaisten vastuksien kanssa, joita köyhyys ja puutteet tuottavat, mutta toisin kävikin. Matkalla heidän ihmeeksensä, monessa paikkaa varsin tuntemattomatkin ihmiset osoittivat erin-omaista kohteliaisuutta.
Päivän Sana
Muut Etsivät