Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025


Uusia kirjoja, herra Roller, sanoi nuori, toimelias kirjakauppias ja toi hänelle muutamia eteen. Tässä on aivan hiljan Ruotsista tulleita. Tarkoitusperäistä kirjallisuutta tai psykoloogisia romaaneja, mitä vaan haluttaa. En välitä toisesta enkä toisesta. Nykyajan tarkoitukset ovat niin pieniä ja mitättömiä; parsimis- ja paikkaustöitä vaan! Ja nuo psykoloogiset romaanit mitä ne ovat!

Tuli lumiräntää ja vettä sekaisin. Mutta Roller ei vielä viitsinyt kääntyä kotiin. Kun kerran oli lähtenyt ulos, niin käveli häntä enemmän yksin tein. Ehkä jäykistynyt ruumis siitä hiukan vertyisi. Rautatien rakennukselle hän saapui. Syvää hautaa siellä kaivettiin; hän käveli reunaa pitkin ja katseli alas haudan pohjaan, jossa monet kymmenet työmiehet lapioitsivat multaa ja soraa.

Niin mikä sitten? Kahvia juomaan. Ah, kuinka uneliaalta sinä näytät. Ylös nyt! Anna minun olla. Jörö! Sopiiko noin kohdella rouvaansa. Varro, varro, minä sinua opetan. Hän alkoi kutitella. Elina, pois. Minä en ollenkaan ole sillä tuulella. Kiukkuiseksiko rupeat? Hän nauroi ja suuteli häntä. Roller käänsi päänsä syrjään ja teki happamen naaman. Hyi, kuinka epäkohtelias sinä olet.

Aaveita huuh ei mennä, ei mennä kynttilöitä lamppuja ja aseita peloittaa, huuh yhdessä kaikki yhtaikaa. Ovet lensivät auki, kauhea huuto päästettiin ja yhdeksän tai kymmenen naista seisoi kynnyksellä, suut seljällään, kynttilät toisessa kädessä, toisessa hiilihangot. Roller heitti peitteen päältään ja kirosi saimeasti. Silloin syntyi parvessa hämmennys.

Kunhan joskus näön vuoksi kävivät ripillä, noin edes kymmenen vuoden päästä, ja kunhan eivät liian julkista pilkkaa laskeneet uskonnon asioista, niin siinä heidän osaltaan oli kristillisyyttä yltäkyllin. Roller oli näitä miettiessään joutunut kirjakaupan kohdalle ja kun hän muisti, että postimerkit olivat loppuneet kotoa, meni hän sisään. Siellä oli kirjoja hyllyt täynnä lattiasta kattoon saakka.

Mutta suuret kasat hän kokosi leivoksia eteensä, kun teetä tarjottiin, ja oikein iletti nähdä, kuinka hapeasti hän niitä ahmi suuhunsa. Tuossa minulle läheisen tulevaisuuden perspektiivi, ajatteli Roller itsekseen. Hän laski, kuinka monta vuotta saattoi kestää, ennenkuin hän tuommoisena rauniona olisi. Viisitoista, parikymmentä korkeintaan.

Päivän Sana

lykurgoskaan

Muut Etsivät