Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. lokakuuta 2025
Niin nyt vielä Sen, mi tiellä Kulkee uuden elämän, Herra totta Hoitoons ottaa Vaaroiss' aina enemmän. Tietä taivaan Me nyt aivan Ensi kertaa kuljemme, Maailmasta Katoovasta Taivaan riemuun riennämme. Kyllä kaataa Monta saatan'; Ylös, ylös uudestaan! Ollaan hartaat Sanan karttaa Selvää, tarkkaa tutkimaan! Maailmassa on teillä tuska.
Mutta me riennämme mielipuolina syvyyttä kohti, meidän allamme ratkeaa maa ja meidän rinnallamme kuolee ihmisiä, mutta vähät siitä! Me osaamme kuolla. Emme anna kuoleman tärvellä elämäämme emmekä alistu sen palvelijoiksi ennenkuin se meidät ottaa. Elämä on olemassa itsensä tähden eikä kuolemaa varten." "Minun käy sinua sääli, Petronius."
Ida sanoo olevan väärin valvoa yöt tansseissa ja sitten, invalidin tavoin, maata vuoteellansa koko seuraavan päivän, olevan väärin panna henkensä alttiiksi, ilman mitään järjellistä tarkoitusta ja kuitenkin teemme me tytöt niin. Me riennämme toiselta huvimatkalta toiselle, soittajaisista tansseihin ja tansseista taas muihin huveihin.
1:N KUOKKA. Sentähden riennämme kanssas Nummisuutarille! MIKKO. Peikot ja perkeleet! en tahtoisi sinne! 1:N KUOKKA. Sinne kiireesti, jos parannusta toivot. Jalkas pitää sidottaa lastoihin, mutta pienikin viivytys taitaa pahentaa kaikki, tehdä sinusta ontuvan Huuperin äijän. Ota kanssani kiinni hänestä sinä, ja rientäkäämme! VIIDES N
Me riennämme hautausmaalle ja ehdimme sen verran nähdä, että hauta on ylt'ympärinsä havuilla koristettu. Siihen rovastimme maallinen maja lasketaan. Nyt sataa kukkakimppuja ja seppeleitä hautaan, mutta vielä lisäksi itsekukin kohdastansa heittää kourallisia multaa hautaan.
Pelasta itsesi tulevaisuudesta, johon aiot iäksi sitoutua! Katso minne me ajamme! Katso kuinka me iloiten ja hymyillen kuin kukkassateessa riennämme tuota tuntematonta, mutta siksi juuri hurmaavaa tulevaisuutta kohti! Sinä olet nuori, sinun täytyy rakastaa sitä, mitä mekin rakastamme.
Minä tulen kanssas, ja vietämmepä iloista tuliais-juhlaa maakyläisessä majassanne siellä nummella! IIVARI. Mutta jos äiti ajaa teidän maantielle? SAKERI. Ole sinä surematta siitä! Me olemme veli ja sisar, ja vaikka riitelemmekin, vaikka tappelisimme kuin koira ja kissa, niin olemme kuitenkin veli ja sisar! Minä tulen kanssas. Nyt riennämme matkalle vaan. Missä on hevoises?
Me riennämme ajan mukana tulevaisuuttamme kohden. Seis, aika! sanon ajalle, mutta hän on kuuro, ei hän kuule. Kun ei aika anna maata, täytyy meidän askaroida, että ajan ollessa ehtisimme. Minä istun taaskin kamarissani Oulussa, sillä joululupa on ohitse. Minä olen astunut koulun toiselle luokalle ja tietoni ovat kasvamassa. Tänään on kuitenkin lupapäivä ja aikaa ajatella.
Mutta älkäämme täällä viipykö, tulkaa rattaille, niin riennämme kotiin, setä ja täti jo varmaankin minua odottavat.» Manni ajoi aika vauhtia kartanon pihaan. Patruuna ja patrunessa ottivat kasvattipoikansa vastaan niin hartaasti, kuin jos hän olisi ollut heidän oma lapsensa, mutta Manni täyttikin kaikki heidän toiveensa.
"Nyt se on irti meidän puolelta", ääntää Tilda huoaten. "Mikä on irti?" "Jää ... Suomenkin puolelta", vastaa Matti tyynesti, mutta yhä eteenpäin riennämme me siltä. Vähitellen harvenee lumen tulo harvenemistaan ja ilma alkaa yletä. Myrsky tyrtyy viimeinkin rajuimmasta raivostaan. Jo tuikahtaa joku tähtönenkin pilvien raosta.
Päivän Sana
Muut Etsivät