Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. toukokuuta 2025
Neiti taiten vastaeli: "Ehkäpä tulen sinulle, kun kiskot kivestä tuohta, säret jäästä aiaksia ilman palan pakkumatta, pilkkehen pirahtamatta." Vaka vanha Väinämöinen ei tuosta kovin hätäile: kiskoipa kivestä tuohta, särki jäästä aiaksia ilman palan pakkumatta, pilkkehen pirahtamatta. Kutsui neittä korjahansa, tyttöä rekosehensa.
Lauloi kotvan, lauloi toisen, lauloi kotvan kolmannenki: pyörti pois pyhät sanansa, perin laski lausehensa. Pääsi nuori Joukahainen, pääsi leuan liettehestä, parran paikasta pahasta, hevonen kosken kivestä, reki rannalta haosta, ruoska rannan ruokosesta. Kohoeli korjahansa, reutoihe rekosehensa; läksi mielellä pahalla, syämellä synkeällä luoksi armahan emonsa, tykö valtavanhempansa.
Neiti taiten vastaeli, sanan virkkoi, noin nimesi: "Sitte sun mieheksi sanoisin, urohoksi arveleisin, jospa jouhen halkaiseisit veitsellä kärettömällä, munan solmuhun vetäisit solmun tuntumattomaksi." Vaka vanha Väinämöinen jouhen halki halkaisevi veitsellä kärettömällä, aivan tutkaimettomalla; munan solmuhun vetävi solmun tuntumattomaksi. Käski neittä korjahansa, tyttöä rekosehensa.
Neiti vastahan sanovi, tinarinta riuskuttavi: "Sylen, kehno, kelkkahasi, retkale, rekosehesi! Vilu on olla viltin alla, kolkko korjassa eleä." Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi, koppoi neion korjahansa, reualti rekosehensa, asetteli taljoillensa, alle viltin vieretteli.
Päivän Sana
Muut Etsivät