Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. lokakuuta 2025
"Niin; sillä tätä mieltä on filosofiallisen miehen sielu eikä se voisikaan arvella, että filosofian kyllä tulee sitä vapauttaa, vaan että, kun tämä on sen vapauttanut, se jälleen voisi antauda nautinnoille ja suruille ja täten uudestaan itsensä kahlehtia ja koko teon tyhjäksi tehdä tavoittelemalla, vastankohtaisella tavalla, jotakin Penelopen kutomaa; vaan hankkien itsellensä näistä myrskyistä tyyneyttä, noudattaen järjen osotuksia ja tälle aina antauden, katsoen vaan todenperäistä ja jumalallista ja arvelun-alaisuudesta osattomaa ja ainoastaan näitä ravinnokseen nauttien, arvelee se pitävänsä tällä tavoin elää niinkauan kuin elää, ja, kun se on tämän elämän päättänyt, vapautuvansa kaikesta inhimillisestä pahasta sekä joutuvansa itsensä kanssa yhtä sukua olevaisen ja yhdenkaltaisen luokse.
Tähän asti oli hän elänyt kuin lehmä karsinassa... Oih kuitenkin! hänestä olisi tuntunut ahtaalta olla yhdeksän kuukautta vuodessa suljettuna Hammernäs'iin ja yhtä mittaa yksitoikkoisesti päivät päästään toimia hevosten kanssa, kyntää ja vanuttaa killinkiä ravinnokseen! ikävää, yksinäistä ja kuollutta! kaiken sen jälkeen kuin hän nyt oli saanut nähdä ja kokea elämästä, huvituksista, puheista ja tanssista.
"Tuolla on", sanoi vieras nousten seisaalleen, "vanha vaimo eräässä luolassa, ja pensaikossa kymmenen peninkulmaa täältä on mies. Hän on elänyt siellä kymmenen viikkoa, siitä asti kun hävititte heidän kylänsä, käyttäen ravinnokseen juuria ja yrttejä. Hän tuli haavoitetuksi sääreen ja jätetyksi kentälle muka kuolleena.
Paljon hirviä ja villisikoja surmattiin. Kreivi tavoitti heittokeihäällään erästä otusta, muttei osunut. Silloin hän alkoi ratsain ajaa sitä takaa. Eläin pakeni jyrkkien kallioitten, orjantappurain ja pensasten yli piiloutuen lopuksi Genoveevan luolaan, sillä se oli sama naarashirvi, jonka maitoa Genoveeva ja hänen poikansa jo niin kauan olivat käyttäneet ravinnokseen.
Genoveeva etsi yltympäri onttoa puuta tai kallionrotkoa katokseen ja metsänhedelmiä ravinnokseen, mutta hän ei löytänyt mistään kuivaa paikkaa eikä marjaakaan puoleksi lehdettömistä pensaista. Silloin hän hennoilla sormillaan kaivoi kovasta, jäätyneestä maasta juuria lumen punertuessa hänen haavoittuneista käsistään. Nämä juuret hän pureksi hienoiksi ja antoi ne lapselleen.
Hän ravinnokseen saakoon murheen ruokaa Ja juomakseen vaan kyyneleitä suokaa, Siks kunnes rauhaan palaan jällehen Ja pahansuovan valheen palkitsen. MIKA. Jos hengissä voit rauhaan palata, Ei Jahve haastanut mun kauttani, En tietäis, tuntis pyhää neuvoansa. Mun puheen kuulkaa, kuninkaat ja kansa! ELIAB. Nyt Jahven ääni puhui. KANSA. Jahven ääni! Se meistä haastoi.
Päivän Sana
Muut Etsivät