United States or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Kylläpä se on somasta... Minä luulin että kyytiraha otetaan wasta waunussa", arweli Matti piletit saatuansa. "Joutukaa nyt, ei ole enään paljon aikaa", hoputti rautatienpalwelija. Matin ja Juhon tawarat punnittiin ja pantiin waunuun. "Kun tätä lippua näytätte Hankoniemessä, niin saatte tawaranne pois", sanoi asemamies kohteliaasti, antaen samalla kummallekin paperilapun.
"Tulkaa tänne minun jäljessäni; aika alkaa olla täpärällä", sanoi rautatienpalwelija ja alkoi astella asemahuonetta kohden; Matti ja Juho seurasiwat häntä. "Kolmannen luokanko?" "Missä waan helpoimmalla pääsee", selitti Matti. "Hankoniemeenkö?" "Totta kaiketi ... sinne meidän pitäisi mennä", sanoi Matti. Ja kolmannen luokan piletit Hankoniemeen saiwat Matti ja Juho.
"Menkää nyt jo waunuun, soitetaan jo toisen herran", sanoi rautatienpalwelija. Matin waimo oli siinä. "Hywästi, Mari!" sanoi Matti ja oikasi karhean ja leweän kätensä waimollensa. "Muista minua ja lapsiasi", sai waimo waan sanoneeksi, pitäen miehensä kädestä kiinni.
Kyyneleet juoksiwat myötäänsä hänen silmistänsä ja koko ruumis tärisi sisällisen ankaran kaihon tähden. Hän ei kyennyt muuta sanomaan kuin: Woi, woi, Matti. Hywinpä Matillakin näytti olewan tukalat ajat. "Oletteko te Amerikkaan matkustamassa?" kysyi eräs rautatienpalwelija Matilta. "Olen ... kyllä olen", sanoi Matti wähän säpsähtäen. "Onko teillä piljetti?" "On on meillä passit."