Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
"Kylläpä se on somasta... Minä luulin että kyytiraha otetaan wasta waunussa", arweli Matti piletit saatuansa. "Joutukaa nyt, ei ole enään paljon aikaa", hoputti rautatienpalwelija. Matin ja Juhon tawarat punnittiin ja pantiin waunuun. "Kun tätä lippua näytätte Hankoniemessä, niin saatte tawaranne pois", sanoi asemamies kohteliaasti, antaen samalla kummallekin paperilapun.
Taisi meistä panna jokainen kylvettyään maata ... herrat kuuluivat juoneen menn' yönä... Joivat ja muita juottivat... Siksipä sitä niillä nyt untakin kestää. Milloinkas sitä ei herroilla kestä? Asemamies vielä sekin makaa. Herrako se on sekin? Mahtaisi kai se mielellään olla. Tähti on jo otsassa.
Tavarat oli paraiksi vaunuun saatu, kun asemamies soitti kelloa, ja juna alkoi puhkien ja savua ilmaan tupruutellen eteenpäin vieriä. Eevi ei ennättänyt muuta kuin vaunun ikkunasta huiskuttaa viime hyvästit äidille. Sitten oli hän jo näkyvistä kadonnut. Erokyyneleet kuivattuaan alkoi Eevi Viljoa uneen tuudittaa. Vaunujen tasainen tärähteleminen viihdytti poikaa, ja hän nukkui pian.
Hän tuli ulos tasaisesti kivitetylle penkereelle, joka eroitti hotellin radasta. Oli jo pimennyt. Ei yksikään matkustaja liikkunut enää ulkona. Jossain kauempana asemamies sulki tavarahuoneen ovea ja mennä kolisteli ensin pitkin kivitettyä pengertä, laskeutui sitten kivettömälle maalle ja hupeni kuulumattomiin. Kaikki oli hiljennyt.
Sieniherra: Mie Suomess' oongi Asemamies: Juna lähtee! Sieniherra: Syndynynnä. Lienee tarkoittanut pappien kokousta Kuopiossa v. 1885. Suomesta Ruotsiin. Kitkat katkat Pitkät matkat Keravalta Porvooseen, Ahtahassa Karsinassa Aika kuluu verkalleen. Pikku «jäärä» Matkan määrää Piipitellen ilmaisee; Nikulassa, Marttilassa, Hinthaarassa viipyilee.
Pieni asema oli suuren suokanervakankaan keskellä, vasta rakennettu tavanmukaisine ulkohuoneineen ja pienine asemasiltoineen, jonka kiville oli siististi ripotettu punasta hiekkaa. Suora maantie alkoi toiselta puolen ja vei ensin erääseen uutistaloon, jota asemamies sanoi keskievariksi ja jossa oli osaksi vanhoja punasia hirsiä ja osaksi uusia vastapiiluttuja.
Yksi ja toinen matkustava meni niistä paraita valitsemaan, ja asemamies möi niitä määrätystä hinnasta ja Lampelan Marilla oli siitä kaupasta melkein ainainen rahantulo. Mutta vielä suurempiin hommiin ryhtyi Lampelan emäntä, hän rupesi nim. laittamaan rautatielle ratapölkkyjä ja halkoja. Talo oli jo niin vaurastunut, että jaksettiin pitää vierasta väkeäkin.
Hän oli eräänä päivänä kiivennyt aseman katolle ja ruvennut siellä olevia savupiippuja junaa odottelevien suurimmaksi iloksi edestakaisin rynkyttelemään. Heitti sylipainia kuin aikapoika ja jo saikin suuren kappaleen savupiipun laidasta lohkeamaan. Nalle! Tule alas sieltä! sanoi asemamies käskevästi.
Päivän Sana
Muut Etsivät