United States or Fiji ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tästä siis nähään toella, Ett'ei kaikki Suomen kansa, Eikä lapset Rautalammin, Viel' oo tuiki turmeltuna, Törmättynä kaikki tyynni. Saattaapi sataluvuissa Miehen toisenkin tavata Rehellisen retkillänsä, Vaelluksessaan vakavan.
Rautalammin murretta ei kuitenkaan ole erittäin seurattu, jota muut ei katsone viaksi, kuin ne, jotka tahtoisivat Suomelle niin monta kirjakieltä kuin pitäjääkin Suomessa löytyy. Semmoisesta kirjallisesta jakaumisesta eri murteisiin Suomen kielelle ei olisi mitään hyötyä, mutta suuri vahinko siitä syntyvän yksipuolisuuden, ylenkatseen ja vihan vuoksi erinäisten murretten välillä.
Suomelle Kenpä tuon on kaiken tehnyt Ammattien valio Liekö totta vai valetta Runoni Voimasta Mietteitäni Tyytymättömät Paavin maallisen vallan loppu Miete Virsi jouluaattona Rikas neito Linnun laulu En laulamasta lakkaa Tanssissa ja iloseuroissa Työn arvosta Entisistä Rautalammin runoniekoista Seuratkoon sentähden tässä pari otetta Lönnrotin puheena olevasta kirjoituksesta.
Nyt mielelläni lähdenkin Jos aivan yksinäni, Vaan täytyy tulla muidenkin, Kun nousi pelin ääni. Ruunun Kokki, Jämsän Kokki, Rautalammin Kokki, Reikänuttu, paikkapöksy, takkukarva takki; Kokki joka kypsen kysyi, kypsen kyllä tiesi, Kypsen tehdä taitamatta, kypsen kyllä löysi. Kokki joka koiran juonet kaikki kyllä tunsi, Kokki joka keplotella miehen taskut taisi.
Helsingissä 18 p. marrask. 1889. Kustavi Grotenfelt. Kaikista nykyisemmän ajan suomalaisista runoniekoista on Paavo Korhonen kuuluisimman nimen voittanut. Hän syntyi vuonna 1775 Vihtajärven talossa Sonkarinsaaren kylää, Rautalammin pitäjätä. Syntymätalostansa kutsuttiin häntä loppupuolella ikäänsä Vihtapaavoksi, jonka nimen itsekin muutamassa runossansa omistaa.