Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. elokuuta 2024
Oi, sellainen huuto ja ääni maailman kaikista nurkista, ja ainoastaan siellä ja täällä pari eläväistä, niinkuin minä ja mamma, jotka kiittävät vähäistä mitä ovat saaneet... Muutoin", alkoi hän uudelleen, kun Annette ei näyttänyt kuulevan hänen syvämielistä huomautustansa, "muutoin näyttäisi kuin minulla olisi vähän täällä maailmassa, minä en milloinkaan saa ajatella naimisiin mennäkseni, sanoo mamma, sillä miehet tarvitsevat hirmuisen paljon rahaa, hirmuisesti paljon enemmän, kuin raukat naiset.
Hullut raukat syöstiin ulos pihalle, että viimeinkin saataisiin puhtaaksi heidän kammoksuttava tallinsa, jossa he olivat eläneet kuin eläimet parsissaan, ja he katselivat tylsin, suurin silmin ihanaa kevätaurinkoa.
Siinä ne, pienet ja vasta emosta erotetut raukat, ryömiskelevät ja puskevat toisiaan. Sakris sanoo: Ne ovat sievät kreatyyrit... Ja niin, tämä paikka täällä: minä viihty niin hyvästi täällä... Otan urakalla sen uuden huvilan. Sanokaa vain tykö! Se urakka olikin Sakriksen uusi suunnitelma, josta hän oli Nelmalle vihjaillut. Minkälainen tuo huvila pitäisi tehdä?
Tyttö näytti alakuloiselta ja pudisti päätänsä. "Kotiopettaja raukat. Jos heistä riippuisi, tekisivät joka tapauksessa parhaiten, jos löisivät oppikirjansa kiinni ja sen sijaan pesisivät vieraiden vaatteita". Hän huo'ahti hiljaa.
Kuulin ennen eukon vanhan, Valittavan vanhan eukon, Pojastansa noin puhuvan, Lapsestansa laulelevan: "Niin minäi äiti raukka, Kun on muutki äiti raukat, Tuuvin lapsesta tukia, Vanhan päiväni varoa, Pyssykäistä pyörittelin, Jousikäistä jouvuttelin. Ei tullut emon tukia, Ei varoa vanhan päivän Tulipa tuska kantajalle, Vahvistui emolle vaiva, Tuli tukkani repijä, Kasvoi kallon kolkuttaja."
Kuinka miehet ollenkaan saattoivat naista millään muulla tapaa lähestyä ja kuinka naiset puolestaan voivat tyytyä sellaiseen! Tosin hän tiesi ja oli nähnyt, että oli toinenkin tie naista lähestyä. Mutta sehän oli kevytmielisiä, sehän oli epäsiveellisiä naisia varten, joille se saattoikin olla omiaan. Eiväthän ne raukat olisi kuitenkaan mistään paremmasta ymmärtäneet.
Hän kulki edestakaisin, sanoen itseksensä: »Meidän kurjat, meidän orpo raukat! Nyt minä olen iloinen siitä, että olen tuleva suuren tilan haltijaksi, sillä sellaisena saatan enemmän vaikuttaa hyvää siinä, missä epäkohtia havaitsen. Ihminen huutokaupalla kuinka alentavaista!
Ennemmin olisin seisonut kanuunan edessä, kuin näitä haavoja katselin. Tuskin olin nämät sitonut, kun sotajoukko alkoi paeta. Nämä haavasairas raukat jäivät sinne. Heidän kävi hyvin, jos voivat kuolla". Kun iltapuoleen tulimme ulos metsästä, näimme kasakoita täyttä laukkaa ratsastavan vastaamme. He havaitsivat meidät: meidän ei sopinut kääntyä takaisin metsään.
Hän oli huomannut ihmisten ivallisia silmäyksiä toisilleen, kuullut kuiskutuksia ja tiesi mitä niitten takana piili. Mutta ne raukat eivät olleet uskaltaneet sanoa sitä julki. Katseellaan hillitsi hän heidän kielensä ja surmasi heidän ajatuksensakin. Ja jos joku olisi rohennut sittenkin jotakin huomauttaa, niin ylpeällä olkapään kohauksella hän olisi siitä päässyt.
Käheällä ja katkeilevalla äänellä hyräilee hän siinä uuden kansalaulun villejä sanoja, joiden sävel on kaunis: Oi teitä vankilan kurjat ja raukat, muistakaa meitä ... ja armaitanne, ettei mun kärsivä sydämeni halkeis ... keskellä kukkivan nuoruuteni... Sakris ei paljoa ymmärrä. Mutta hän ... uskoo!
Päivän Sana
Muut Etsivät