Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Selvästi näimme, että meidän oli vasten tahtoamme kulkeminen yhä suuremmissa vesiväylissä jotakin meille tuntematonta päämäärää kohden. Voi kuinka elämä on rauhaton, ei missään lepoa, ei tilaisuutta hengähtämään! Mihin tämä kiire, mihin tämä liikkeen alituisuus!
Kaikki vierastus katosi, ja lämpimältä tuntui pääkaupungin avara syli, lupaavalta sen rauhaton räminä ja ihmisäänten sotkuinen melu. Jonkin kuukauden Helsingissä oltuaan Heikki alkoi huomata, että kaikki täällä oli entisestään paljon muuttunut.
Yksi puu vain viel' on ainoin Lehdissänsä murheissaan, Puistaa kyynelvetten painoin Vihantia kutrejaan. Sydän tää on syksytieno, Mutta puu, mi vihannoi, Se on kaunis kuvas hieno, Sinun, armas rouva, oi! Niitä näitä Kuun välkkehessä meri on, Veet hiekkaan hiljaa suistuu; On sydän raskas, rauhaton, Ja mieleen laulu muistuu.
Matkan jatkamista ei ollut ajatteleminenkaan. Saveljitsh oli rauhaton, ja tuo minua suuresti huvitti. Sillä välin kävin lavitsalle levolle. Saveljitsh päätti kömpiä uunin päälle. Isäntä kävi lattialle. Pian kuului koko tupa kuorsaavan; minäkin nukuin sikeästi. Herättyäni seuraavana aamuna jotenkin myöhään, huomasin myrskyn jo tyyntyneen. Aurinko paistoi.
Hiljaisuuden vuotehell' on hyvä maailman jälkeen, on hyvä nukkua sun, on, sydän rauhaton, sun. Pitkä ja tumma ja kylmä on ilta ja kylmät on tähdet, kaikkeus kylmyyttään iltahan henkäelee. Syksyn kuivat lehdet ikkunaruutua vastaan illassa vain kahisee muuten niin äänetönt' on, että ma voisin kuulla kuin tähdet taivahan kääntyy, jollei äänehen niin rinnassa lois sydämein.
Päivän Sana
Muut Etsivät