Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. marraskuuta 2025
"Jumala varjelkoon", sanoi Rudolf, "minua tai ketään minun palvelijaani tahallaan nousemasta ratsun selkään, joka on kantanut Vapahtajani ruumista." Pappi siten sai hevosen lahjaksi ja pääsi sittemmin Mainzin arkkipiispalle kappalaiseksi sekä puhui siellä hänelle kreivi Rudolfin kristillisestä hurskaudesta.
Tätä tietä myöten kulki peräkkäin ensin vaunu, jossa istui joukko ihmisiä olkien päällä, vanha vaimo, kaunis tyttö ja kaksi lasta; sitten roteva arentimies, joka oli matkalla torille tavaroineen; sitten kolme muuta vaunua täynnänsä matkustavaisia, jotka menivät läheisimmälle asemalle, ja viimeiseksi kaunis nuori mies ratsun selässä, kaunis nuori neitonen hänen rinnallaan ja palvelija heidän takanaan.
Tää jos on jumalien suosiota, On Troia meidän, loppunut on sota. Yhdestoista kohtaus. Toinen kohta tappelutannerta. AENEAS. Seis! Viel' ei ole meiltä voitto mennyt. Nyt kotiin ei, vaan kentäll' ollaan yö. TROILUS. On Hector kuollut. KAIKKI. Hector? Taivaan vallat! TROILUS. On kuollut; ratsun hännässä nyt häntä Murhaajapeto laahaa kenttää pitkin. Jumalat, vihastukaa!
Martti mestari riensi katsomaan ikkunasta. Sievä oli herra Henrik von Spangenberg loistavassa juhlapuvussa ja muutaman askeleen päässä hänen takanansa ylpeän ratsun selässä nuori pulska ratsastaja, välkkyvä miekka kupeella, korkea kirjava höyhentöyhtö loistavilla jalokivillä koristetussa hatussa.
Kun Lehtosaaren valkoiset muurit pilkoittivat kellastuneitten puitten välistä, olet melkein sortumaisillasi, mutta nähtyänsä kartanon ratsastaja hiljentää vauhtia ja tultuansa pihaan saa Kiilto levähtää ja puhaltaa kolmen ratsun rinnalla, jotka osoittavat, että Lehtosaaressa tätä nykyä on vieraita.
Hän oli saanut meidät ottamaan vastaan erään pienen muiston, erään komean espanjalaisen ratsun ja andalusialaisen aasin, joita oli oikein ilo katsella. Mutta puoliso sai vihiä asiasta; hän otti tiellä takavarikkoon kumpaisenkin ja lähetti meille nämä onnettomat elukat. Joita sinä nyt olet viemässä takaisin, vai kuinka? kysyi d'Artagnan. Juuri niin, vastasi Mousqueton.
Hän jalkasin, minä ratsun selässä kiusaus oli liian suuri; äkkiä nykäsin suitsia ja kannustin hepoani, ajaen täyttä laukkaa toiselle tielle; vaan varjoni ei seurannutkaan mukaani, se putosi näet tienhaarassa hevosen selästä ja jäi odottamaan oikeata omistajaansa.
ALEXAS. Näin hän käski Mun sanoa: »Egyptin mahdikolle Lähettää uskollinen roomalainen Tään simpsun kalleuden, ja halpaa lahjaa Korottaakseen, hän aikoo valtikoilla Sirottaa hänen ylväst' istuintaan; Kaikk' itämaa, niin sano, valtiaanaan Kumartava on häntä». Päätään nyökkäs Ja tyynnä nousi hurjan ratsun selkään. Jok' irjuin hirnui, että suussan' aivan Mykistyi puhe.
Everstiluutnantti seurasi niin lähellä jälestä, kuin majesteetin kunnioitus salli, ja silmäili milloin ympärillä olevaa luontoa, milloin kuningatarta, joka ei koskaan ollut näyttänyt hänestä niin kauniilta eikä arvokkaalta, kuin nyt, yksinkertaisessa mustassa puvussa ikäänkuin liehuessaan lumivalkean ratsun selässä.
Tultuansa alas tornin astimilta Matti sai tallista noutaa ratsun. Ukko painoi musketin Katrin käteen, joka vaistomaisesti sen vastaan otti. Matti tempasi toisen ja hyppäsi, ukon kättä puristettuaan, vapisevan ratsun selkään. Tahdottoman lapsen tavoin antoi Katri auttaa itsensä tarakkaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät