Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Näytti olevan tulossa taistelu, sillä Rakki oli jo täydessä tappelussa suomalaisen torpanmiehen koiran kanssa. Muutamalla sanalla Pekka kutsui Rakin takaisin, ja kun suomalainen kuuli kotimaansa kieltä, hänen kasvonsa kirkastuivat. Hän otti nyt nuorukaiset ystävällisesti vastaan ja toivotti heidät tervetulleiksi vanhan Pekkalaisen luo Suomenniemelle, jota nykyään nimitetään Luttenäsiksi.
Oli miten oli, tänne minä jään joksikin aikaa työskentelemään, jollei muuten niin Rakin ja Teppo-koirieni vuoksi; sillä niinhän ne syövät simpukoita mielellään kuin jos saisivat lihaa. Jos saan ansaituksi ruutia ja lyijyä, niin sitä parempi; onpa kyllä paljon köyhiä suomalaisia, jotka tarvitsevat sen, mikä minulta itseltäni jää tähteeksi.
Kun meillä vain olisi aikaa antaa Rakin etsiä, niin saisitpa nähdä; mutta nyt se täytyy jättää siksi, kunnes saamme isän ja Heikin kanssamme. Kyllä tänne vielä löydämme vastedeskin. Noustaan nyt tuonne rinteelle ja ruvetaan yöpuulle. Luulen melkein yksin syöväni kokonaisen metson tänä iltana, niin olen nälissäni. Poikkea nyt viistoon Pekka! Nyt on sinun vuorosi aukaista latua.
Paksun kuusen juurella oli karhu istuallaan torjuen Rakin alituisia hyökkäyksiä, ja ylhäällä kuusessa istui Antti sadatellen tyhmyyttään, kun oli aseetonna lähtenyt tunturille. Pekan oli täysi työ pysyä tyynenä, sillä koko juttu tuntui hänestä niin naurettavalta, ja kun Rakki näki Pekan, se haukkui karhua entistä kiukkuisemmin.
Vaikka minä siihen asti turhaan olin kärtellyt itselleni koiranpenikkaa koska sisareni oli saanut kissanpojan ei pyyntöni nyt kohdannutkaan vakavampaa vastarintaa, ei vanhempieni puolelta eikä Piekäisenkään, joka sanoi heti: »Saathan sen, rakin, kun vain jäänee». Olin varma siitä, että Otti jää, kun vain saa luvan.
Se on jo rannassa ja haukku kuuluu karkealta. Joudutaan!" Päästyään virran jäälle pojat kuulivat Rakin haukkuvan lähellä rantaa. Koira oli yhdessä kohden ja haukkui äkäisenä. "Mitähän se on täällä löytänyt? Katsotaanpa." Koira seisoi rannalla, kolossa puun juuren alla ja kaivoi käpälillään. "Ei se iso elukka ole. Kolo on pieni. Pistetäänpä sinne suksisauvoillamme."
"Pysy nyt hiljaa!" virkkoi Taneli, ja Antti ojensi Pekalle tuohilipin, joka oli vettä täynnä. Pian Pekka taas nukkui, toverien ja Rakin häntä uskollisesti vartioidessa. Kun Taneli ja Antti myöhemmin illalla lihapata välillään istuivat syöden kumpikin karhunlihan kappaletta, virkkoi Taneli: "Olipa paha, kun Pekka erkani meidän seurastamme.
Päivän Sana
Muut Etsivät