Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025


RAIMUND: Teidän korkea-arvoisuutenne: meillä ei ole aikaa pitkiin puheisiin. Minä olen nähnyt rakennettavan polttoroviota kirkkotarhaan... KAIKKIVALTA: Ah! TUOMAS: Niin, tuohon alle akkunani! Siinä pitää hänen palaman taivaan enkelien iloksi ja Jumalan kunniaksi. Vielä viimeisen kerran tahdon minä kysyä teiltä: ettekö aio ottaa ollenkaan huomioon minun tahtoani tässä asiassa? TUOMAS: En!

RAIMUND: On, teidän korkea-arvoisuutenne. TUOMAS: Emme siis puhu enää mitään siitä asiasta. Pietari: käske sisälle panttivanki! Ritari Raimund: seuratkaa minua piispankartanoon! Kaikkivalta menee vasemmalle ovelle ja viittaa. Hämeen tähti! LYYLI: Minä se olen. Mutta ken minua puhuttelee? KAIKKIVALTA: Etkö todellakaan enää tunne minua? LYYLI: En.

Myöskin teidän terävä älynne ja laaja kokemuksenne, jalo ritari, on oleva suureksi avuksi meille siinä neuvottelussa, jota arvaan herra legaatin tarkoittavan. RAIMUND: Pelkään, että teillä on liian suuri ajatus minusta, dominus episcopus. TUOMAS: Päinvastoin, jalo ritari Raimund, päinvastoin. Herra legaatti lähtee. Te jäätte nyt minun miekakseni ja kilvekseni tämän hiippakunnan hallitsemisessa.

RAIMUND: Ainoastaan eräs vähäpätöinen seikka, teidän korkea-arvoisuutenne: sotavankien joukossa on yksi, jonka teidän luvallanne pyydän pidättää itselleni. TUOMAS: Se olkoon kernaasti sallittu teille, ritari Raimund. TUOMAS: Kuinka? Luulin teillä kuitenkin olleen kyllin pappeja seurassanne. RAIMUND: Hän ... ei ole ... tahtonut.

TUOMAS: Hyvä. Siispä päästän minä teidät valastanne. Myöskin Tuomas tekee kunnioittavasti ristinmerkin. TUOMAS: Todellakin, te olette onnellinen, ritari Raimund, omatessanne aarteen, jota itse kardinaalit voisivat teiltä kadehtia. RAIMUND: Niin, teidän korkea-arvoisuutenne. Olen itse tuonut sen tullessani Jerusalemista.

RAIMUND: ... Minä olen kuullut ... minä olen saanut juuri tiedon siitä ... minä en mitenkään voi sallia sitä... TUOMAS: Mitä te ette voi sallia, herra ritari? RAIMUND: ... Että hänet surmataan... Että te olette tuominnut tuon naisen polttoroviolle... TUOMAS: Hiljaa! Tuo nainen on ansainnut kohtalonsa.

Miekkanne, ritari Raimund! RAIMUND: Teidän hengellinen ylhäisyytenne: minun ansioni pyhän katoolisen kirkon palveluksessa... BALDUIN: Niitä ei unohdeta, ritari Raimund. Mutta nyt teillä ei ole valittavana kuin kaksi mahdollisuutta: joko jättää minulle heti miekkanne taikka joutua kirkon ankarimpaan kiroukseen? RAIMUND: Herra legaatti: teillä ei ole oikeutta sitä minulle julistaa.

TUOMAS: Herra ritari: onko lupa kysyä, mikä on niin ankara pakko teidän poistua täältä? RAIMUND: Minä luulen ... olevani ... lumottu. TUOMAS: Lumottu? Tuo nainen on lumonnut teidät? Mutta minusta on äkkiä ruvennut tuntumaan kaikki niin kummalliselta... Minä en ole itseni herra enää. Minun ajatukseni harhailevat ja minun sydämeni syvyydestä nousee kuvia, jotka minua pelottavat ja kauhistavat...

RAIMUND: Myöskin minä aion lähteä, teidän korkea-arvoisuutenne. Ja minne? RAIMUND: Pois eteläisempiin maihin, missä taivas on sininen ja korkea ja ilma heleä niinkuin huntu aamuruskon. TUOMAS: Todellakin: te lähdette? Te jätätte yksin minut? RAIMUND: Valitan suuresti, että lähtöni täytyy juuri nyt tapahtua. Minun täytyy täältä pois, ellei minun mieli mennä kokonaan perikatoon!

RAIMUND: Samalla on minulla kunnia ilmoittaa teille, että hänen hengellinen ylhäisyytensä legaatti Balduin tahtoo nyt heti puhutella teitä piispankartanossa. TUOMAS: Minä tulen. Pietari! Sinä voit ottaa vastaan tuon panttivangin ja taivuttaa suusi suloisella puheella hänen sydämensä Herralle otolliseksi. KAIKKIVALTA: Teen parastani, teidän korkea-arvoisuutenne.

Päivän Sana

petkutetaan

Muut Etsivät