Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. lokakuuta 2025
RAIMUND: Tarkoitan: harmaa taivas ja matala luonnonmuoto ovat olleet vain sen sydämen-tyhjyyden ja sisällisen haluttomuuden ulkonaisia vertauskuvia, joka tällä retkellä alusta alkaen on jokaisen ristinsoturin rintaa ahdistanut. Sanoinko haluttomuuden? Epäilyksen ja epätoivon henki on kuvastunut heidän kasvoillaan. TUOMAS: Epäilyksen? Epätoivon?
Hävetkäähän toki, herra ritari! Hän kelpaa kaikkialla ja minkä kansan keskuudessa tahansa jokaisen kunnon ritarin kristilliseksi esikuvaksi. TUOMAS: Hän, joka par'aikaa käy kiivasta ja jumalatonta sotaansa Lombardian vapaiden kaupunkien kukistamiseksi? RAIMUND: Siis hän ei ole minun keisarini, yhtä vähän kuin kenenkään, joka kristityn ritarin nimeä kantaa ja ansaitsee.
BALDUIN: Ei, yhtä vähän kuin pitkään aikaan Norjastakaan, jos heidän jalot ritarinsa, kuten sanotte, ovat Nevajoelta takaisin kotimaahansa ruumiina palanneet. BALDUIN: Toistaiseksi näyttää asianlaita todellakin olevan niin. TUOMAS: Ja ristiretki Hämeenmaahan? Mitä siitä kuuluu? BALDUIN: Siitä voi ritari Raimund antaa teille parhaiten kertomuksen.
RAIMUND: ... olen ollut huomaavinani koko sotajoukossa ... ja osaksi itsessänikin ... jotakin omituista ... jotakin salaperäistä ja selittämätöntä... RAIMUND: ... ikäänkuin alakuloisuutta tahi oikeammin, yksitoikkoista toivottomuutta, vaikka edustamamme pyhän asian epäilemättä olisi pitänyt jokaista iloiseen uljuuteen ja valoisaan voitonvarmuuteen kehoittaa.
Sitä käydään myös tällä hetkellä tässä Räntämäen kirkon sakaristossa, mikäli te, herra ritari, meidät siihen pakotatte. RAIMUND: Olen kokonaan ansainnut isälliset nuhteenne, dominus episcopus. TUOMAS: Lähettäkää tuo nainen minun puheilleni. Kastettuamme hänet saamme lähemmin jutella hänen kohtalostaan. Raimund pois vasemmalle.
Varmaan on moinen ilmanala omiaan urhoollisimmankin sotajoukon mieltä masentamaan. RAIMUND: Olette siinä aivan oikeassa, teidän korkea-arvoisuutenne. Nämä maata laahovat pilvet, tämä puidenlatvoja hipova taivaankansi painaa alas myös ihmis-ajatuksen, estäen sen vapaana ja rohkeana luojansa autuaita asuinsijoja lähestymästä.
RAIMUND: Pelkkää hyvää, teidän korkea-arvoisuutenne. Olen luvannut hänelle ainoastaan ritarillisen suojelukseni. Mitä se merkitsee? RAIMUND: Se merkitsee, että kukaan ei ole hänen päästään hiuskarvaa koukistava, niin kauan kuin tämä käsi tätä kalpaa pitelee. TUOMAS: Se oli kevytmielinen lupaus, herra ritari. Peruuttakaa se! RAIMUND: Minä en voi. TUOMAS: Te ette voi? RAIMUND: En. Olen vannonut sen.
RAIMUND: Kaikkialla muualla, missä olen miekkani Pyhän neitseen ja ainoan autuaaksitekevän kirkon puolesta paljastanut, Liivinmaalla, samoin kuin hurjien saraseenien kesken, Syriassa, samoin kuin Provencen laaksoissa ja Sierra Morenan vuoristoissa, kaikkialla muualla, sanon, on rintani täyttynyt riemusta ja sanomattomasta autuudesta. Täällä sitävastoin... TUOMAS: Täällä?
Missä vain vihollinen nähtiin, lyötiin hänet heti pakosalle. TUOMAS: Mutta? RAIMUND: ... oli olemassa jotakin muuta, joka ehkäisi menestyksemme ... jotakin oikeastaan niin naurettavaa ja vähäpätöistä, etten tiedä, tokko ollenkaan vaivata teidän korkea-arvoisuuttanne sitä kertomalla. TUOMAS: Kertokaa!
TUOMAS: Siis: te olette tuon asianlaidan yhteydessä, minkä mainitsitte, tullut retkellänne myös minua ajatelleeksi? RAIMUND: Sitä en ole sanonut, teidän korkea-arvoisuutenne. TUOMAS: Ette, mutta minä arvaan sen sanomattannekin.
Päivän Sana
Muut Etsivät