Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. marraskuuta 2025
Parempi on vaania niitä lumeen hautautuneena". "Kenties", tuumaili Antti, "kuitenkin se on vaivalloista hommaa. Vilua täytyy kärsiä; ja sitten saa ehkä ampua yhden laukauksen, ja samassa ovat kaikki peurat tiessään." "Tässäpä on oikein iso honka", huudahti Pekka, "sen me otamme." Ja sitten he alkoivat kumpikin omalta puoleltaan hakata puuta poikki.
Yht'äkkiäpä seuraa kuoleman hiljaisuus, ja vartijamies, jos hän on erämaassa oloon tottunut, ajaa uutta puuta valkeaan, joka heittää ylös ystävällisen toivon ja valaisee huiskin haiskin hämmentynyttä, levotonta karjaa.
Touhussa kulkivat paikasta toiseen, talosta taloon, kadulta toiselle, niinkuin lintulaumat syksyllä lentelevät puusta puuhun, puistosta toiseen etsien marjaisinta puuta. Ne olivat entuudestaan tietyt talot, joista jaettiin.
Tunnin verran tuota sotaa leikiteltyämme, huomasi eräs suuri pörrökarvainen susi minut puun alimmalla oksalla istuessani; samalla se päästi kovan, julman ulvahduksen, hyppäsi kahdelle jalalleen puuta vastaan ja verinen kita ammollaan, yritti se ulottua minuun hampaansa iskeä.
Jos me sitä ylenkatsoisimme ja hylkäisimme köyhyytensä tähden, se ei ikänä viheriöitsisi, kuten ennen. Se muuttuisi suuren Novaja Zemla saaren kaltaiseksi, joka on tuolla kaukana jäämeressä; siellä päivä paistaa puolen vuotta lakkaamatta, eikä siellä kuitenkaan kasva ainoatakaan puuta, ei ruohoa, ja koko maa on ijäisen lumen alle haudattuna.
Taisitpa ollakin niillä puheenjohtajana! huusi tähän Vihavainen meluisaan tapaansa. So, soh! mestari! Eipä vielä niin pitkälle! hymäili Rimpinen. No mutta Rimpinen! Kas, Rimpinen! huudahti nyt Ananiasson. Tule veli istumaan, paina puuta! Samassa hän soitti kelloa, tilaten Rimpiselle kahvia ja konjakkia samaan pöytään.
Mikä puhtainta totta? Vain elämänne, vaistojen, tuntojen tuoksuva tarha, ei totuutta muuta, ei hyvien, pahojen tietojen puuta!
Päätarkoituksena kuitenkin oli käydä Sivelinissä. Kun Hovilainen astui kauppapuotiin, oli Sivelin itse siellä. Hän pyysi kohteliaasti isäntää astumaan kamariin. "Painakaa puuta ja pankaa piippuun vaan sikarejahan te poltattekin, tässä olis Havannoja". "Kiitos, kiitos!
Vai valmis, no niin ... mutta se on epäselvä, sitä tuskin huomaa ... se kasvaa umpeen, ennenkuin ensi kesänä lehdet puhkeavat puuhun. Hyvä olisi kun niin tapahtuisi!... Jos linnut käsittäisivät tekemäni piirrokset, ne inhoisivat tätä puuta.
Yksi huomaa, vanha repaleinen ukko, joka puuta vasten istuen lallattaa: »Myöhään tulit, äijä! Härkä on syöty, oluet juotu, simat särvitty! Ei ole täällä enää mitänä sinulle! Mene sinne, mistä tulit!» ja lallattelee ja käsillään huitoo. Koivujen välissä istuu naisia ryhmissä, simakannut keskessään, toisaalla miehiä oluttynnörin ympärillä, haarikkain kiertäessä kädestä käteen.
Päivän Sana
Muut Etsivät