Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
"Sen näkeminen vahvistaa minua paremmin kuin lääkkeet. "Puhu nyt!" Prokopius katsoi tutkivasti ystäväänsä. "Cethegus", sanoi hän sitten vakavalla äänellä, "Belisarius tietää kaiken." "Kaikenko? Se on sangen paljon!" "Jätä pila ja ihaile jalomielisyyttä, koska itse olet jalo." "Minäkö? En tietääkseni!"
"Prokopius", sanoi Antonina, "ja ja Boëthiuksen molemmat pojat", lisäsi hän luoden silmänsä maahan. "Vai niin", sanoi keisarinna hymyillen, "kyllä ymmärrän. "Leirielämän vapaudessa toivot saavasi häiritsemättä iloita kauniin nuorukaisen kanssa, sillä aikaa kun Belisarius-sankari taistelee voitokkaasti ja valloittaa kaupunkeja " "Oikein arvasit. Mutta minulla on sinulle eräs pyyntö.
"Roomalaisten täytyy ensin taas muuttua Catoiksi, tämän sukupolven täytyy kuolla ja minä tunnustan, että Rooma toistaiseksi vain Justinianuksen kilven suojassa saa turvan barbaareita vastaan. "Sen vuoksi kumarrumme tämän kilven edessä toistaiseksi." "Ei hullumpaa", ajatteli Prokopius. "Keisarin on suojeltava heitä siksi, kunnes he ovat tarpeeksi vahvoja ajaakseen hänet pois Roomasta."
Samassa Prokopius riensi paikalle ja huusi: "Belisarius, sotapäällikkösi Johannes tervehtää sinua ja käskee ilmoittaa, että Tiberiuksen linnoitus palaa ja että ensimmäinen valli on jo maan tasalla." Niin olikin asian laita ja pian oli neljä, kuusi, kymmenen taloa mikä missäkin kaupunginosassa ilmitulessa. "Vettä", huusi Totila ratsastaen palavien talojen lomitse satamaan päin.
"Mutta minä itse", jatkoi Cethegus kertomustaan, "riensin tänne sanoisinko jalopeuranne luolaan." "Se olisi liikaa", arveli Prokopius. "Rakennuksissakaan ei sellaista valhetta tule olemaan." "Ketun tai näädän sitten. "Sillä en ole niin rohkea kuin suuri Belisarius, joka kuvitteli voivansa voittaa gootit yksistään palkkasoturien avulla.
Ilkeä ja katkera hymy väreili lähettilään huulilla. "Keskustelutaitosi on yhtä osuva kuin Ateenassa", sanoi hän myrkyllisesti. "Niin on ja sinä tiedät, että Ateenassa olin minä aina ensimmäinen, Prokopius toinen ja sinä vasta kolmas." Silloin Syphax astui sisään. "Hunnutettu nainen", ilmoitti hän, "odottaa sinua Zeus-salissa."
Mutta äkkiä hän pysähtyi ja antoi aseen, joka jo hipaisi uhatun rintaa, vaipua. Sillä Cethegus seisoi liikkumattomana kuin kuvapatsas ja kasvonvärettäkään muuttamatta katsoi kylmästi raivoavaan Belisariukseen hymyillen äärettömän ylenkatseellisesti. "Mitä tuo katse ja tuo hymy tarkoittaa", kysyi Belisarius. Prokopius viittasi ääneti vartijoita poistumaan.
"Tietysti tuo tyhmä, rakas hullu teki vasta silloin uhkauksestaan toden. "Ja tietysti Prokopius, tuo viisas hullu, lähti mukaan retkelle. "Ja tietysti kävi kaikki niin kuin olin edeltäpäin jo sanonut. "Koko metsä vilisi äkkiä pelkkiä persialaisia. "Oli aivan kuin tuuli olisi puistellut puista kaikki kuivat lehdet. "Mutta lehdet olivat nuolia ja keihäitä.
"Sen periaatteen mukaan toimin minä tälläkin hetkellä. "Kun sanoin, että tekoni palkitsee itsensä, niin tahdoin sillä huomauttaa, etten riistänyt petolliselta papilta Rooman hallinto-oikeutta yksinomaan keisarin vuoksi ja hyväksi." Belisarius tuli tarkkaavaisemmaksi. Prokopius antoi säikähtäen ystävänsä liian rohkeaa avomielisyyttä tälle varoittavan merkin. Antoninan tarkka silmä huomasi sen.
He kuljettivat keskellään miestä, jonka silmät olivat peitetyt, ja laskivat hänet ulos kaupungista Honoriuksen portin kautta. Tämä oli Prokopius, joka oli odottanut määrätyt kolme tuntia. Odotus oli ollut turha. Kuninkaalta ei tullut minkäänlaista sanomaa. Lähettiläs poistui tyytymättömänä kaupungista.
Päivän Sana
Muut Etsivät