Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 31. toukokuuta 2025


Professori kohautti olkapäitään. Sinä olet tietysti nytkin valmis pyytämään anteeksi, silloin kun pitäisi rangaista. Semmoisella isällä täytyy tietysti olla semmoinen poika. Mutta etkö nyt vihdoin sinäkin ymmärrä...? Suo anteeksi, mutta en minä nyt jaksa ... minun täytyy mennä katsomaan, kuinka Selma... Naimi tuli isäänsä vastaan autiossa salissa. Naimi parka, että tämän nyt täytyi näin käydä...

Toinen Johtaja. Kas, tuoss' on juuri se herra joka ryökkynän puolesta lupasi minulle kymmenen markkaa. Minä tahdon maksua maksua ? Yhdeksäs kohtaus. Pölkkynen. Pölkkynen. Antakaa anteeksi, herra professori, että tulen näin myöhään Hammastautini Stobenius. Kenen kanssa minulla on kunnia ? Neiti Kortman Pastori Pölkkynen. Stobenius. Ah, niin se oli oikein.

No sinä, joka luet tätä pikkukertomusta, tahdotko tietää, mikä tuli Sammatin pojasta, joka lukutiellään sai näin paljon kovaa kokea. Minä kerron sen. Hänestä tuli yksi kuuluisimpia ja suurimpia miehiä, kuin koskaan on Suomessa syntynyt. Hänestä tuli lääkäri, kirjailija, professori, virsien sepitsijä ja kielentutkija.

Professori hymyili hänelle, mutta tuo hymyily sai Magnan melkein kyyneliin, nyt oli hän taas tuo sama ystävällinen, rakastettava, ihmeteltävä professori. Magna otti hänen kätensä omiinsa ja puristi sitä sydämmellisesti, sitte juoksi hän professorin edellä rappusia ylös, he olivat jo kotona.

Sinä et luonnollisestikaan ole siellä sydänmaassa voinut seurata kaikkia lääketieteen edistyksiä, jatkoi Liisa, mutta professori arveli, että sinä, odotellessasi entisten voimaisi palautumista, voisit tutustua sekä käytännöllisesti että tietopuolisesti näihin uudistuksiin, ollessasi täällä tieteemme keskuksessa. Mitä arvelet, eikö kannata harkita ehdotustani?

"Vielä kuukausi takaperin olin professori Forest, teidän edeltäjänne 19:nnen vuosisadan historian opettajana. Nyt olen yksi pedelleista ja esimieheni on ystävällisesti antanut minun hoidettavakseni juuri tämän salin." Pedelleiksi sanotaan eräänlaisia yliopiston vahtimestareja. Suom. muist. Viime päivinä olin kuullut niin paljon uutta ja hämmästyttävää, etten juuri vähästä hämmästynyt.

Sen hauskan uutisen sijasta, jonka toivoin saavani lukea, seisoikin, että näiden henkevien kasvojen omistaja, professori *Hector Denis* äkkiarvaamatta oli kuollut. Vielä edellisenä päivänä hän oli ollut täydessä toiminnassa, päivemmällä parlamentin istunnossa, illalla eräässä työväen komiteassa, mutta kun sitten seuraavana aamuna mentiin hänen huoneeseensa, oli hän kylmänä vuoteessaan.

Professori kääntyi reippaasti nurkan taa ja syvä poimu ilmestyi äkkiä hänen silmäkulmainsa väliin: hän pettyi hiukan, hän olisi niin mielellään halunnut näyttää hänelle kaupunkia ensi kertaa.

Norjalainen professori Gerhard Gran sanoo siitä: »Pascal on henkilöiden historian merkillisimpiä ilmiöitä, sellaisen persoonallisen suuruuden ympäröimä, jota kaikkien täytyy kumartaa. Se, joka lähestyy hänen ajatusmaailmaansa, paljastaa väkisinkin päänsä kuin kirkossa.

Magna kiitti häntä sydämmellisesti ja antausi innolla katuja selvittelemään Oskar Levinin johdolla, joka heti näytti halukkaalta häntä auttamaan. Professori istui keinutuolissa tavallisine terävine katseineen, mutta kun Magna nyt selitti mielestään olevansa koko selvillä kaupungista ja näytti valmistautuvan kävelylle, nousi hän äkkiä ylös ja meni omalle puolelleen.

Päivän Sana

luonteenomaisissa

Muut Etsivät