Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Viikko häitä hankittihin, pantiin olvet, leivät lestiin, saatiin salit köynnöksihin, pirtit sekä portaat pestiin; maksoi viinat vilja-auman, tuotiin toista mailta muilta, ryydit kautta Juutinrauman, viinit Saksan salmein suilta.
"Kun astuin ovesta sisään, en ensimmältä teitä nähnyt, mutta kun katselin siihen suuntaan, johon teidän koiranne oli samonnut kohta ovea avattuani, näin puiset portaat, jotka veivät ylös sen huoneen nurkasta, jossa minä olin.
Sen sisärakennukset olivat hänelle perin tuntemattomat. Kun hän ei tavannut ketään pihalla, lähti hän umpiarviolta nousemaan portaita, jotka pimeässä arveli oikeiksi. Portaat veivät pitkään, pimeään käytävään. Tottapahan viimein tapaan jonkun, joka voi neuvoa minut Stenbockin huoneeseen, ajatteli nuorukainen ja hamuili käsillään seiniä pitkin. Samassa joku tarttui häntä käsivarteen.
Terassin katoksi oli levitetty suunnaton purppurateltta samoin kuin amfiteatterissa suojaksi auringonsäteiltä. Joelta tulevat virkistävät tuulet pääsivät sen sijaan vapaasti puhaltamaan telttaan. Terassin takaosassa oli pylväiden kannattama huvilan eteinen. Kuninkaan teltta, portaat, eteinen ja koko huvila olivat lukemattomien köynnösten peitossa.
Se oli sileä ja liukas, mahdotonta olisi ollut kiivetä sen pintaa ylös. Hän kiersi saaren ympäri ja huomasi äkkiä portaat, jotka olivat vuoreen hakatut. Hän tarttui käsin kiinni alimaisimpaan asteeseen ja suurella vaivalla hän pääsi ylös. Varovaisesti hän kapusi portaita myöten, jotka olivat niin liukkaat, että hän joka askeleella oli luiskahtaa alas. Vihdoin hän pääsi vuoren huipulle.
"Ja mitäs minun muuta auttoi kuin totella. Minä rupesin astumaan ylöspäin. Mutta hutiloiden oli muurattu ruplaiset portaat! Kyllä ne kiilsivät ja välkkyivät satojen lopottavien päreiden valossa, mutta joka askeleella ne kiilsivät ja liukuivat toinen toisensa päällitse, niin että pelkäsin henkeäni. Ja se pytty raatokin painoi niin hirmuisesti. Pääsin sentään viimeinkin koko ylös.
"Täällä oikealla", sanoi Jochem nämä olivat ne portaat, jotka veivät Mirjamin huoneeseen ja joita myöten Totila oli niin usein kulkenut "hiljaa! Vanhus on tänne tulossa." Iisak sieltä tulikin. Hän oli kuullut ylös melua. Hän tuli soihtu ja keihäs kädessä portaille. "Kuka siellä on? Mirjamko? Kuka tulee?" kysyi hän. "Minä, isä Iisak", vastasi Jochem. "Aioin vielä kerran kysyä."
Tämän käytävän päässä kohosi yhtä suunnattomat, suurista kallionlohkareista tehdyt portaat, jotka olivat erikorkuiset ja vain kömpelösti vasaralla hiukan tasoitetut.
Kerran vielä juotiin Glaukuksen ja Tiituksen kunniaksi viimeinen ruokaluku lausuttiin tultiin portaat alas kuljettiin valaistun atriumin kautta ja sivuutettuaan onnellisesti kynnyksen eteen muovaillun koiran olivat he Pompeijin vilkkailla ja sorisevilla kaduilla juuri laskeneen kuun hämärässä.
"Miksi heittäisimme jywäsäkin myllyn kanssa menemään? Wielä seisoo suwanne, wielä seisowat mylly ja portaat," sanoi Maiju ja ennenkuin ukko ennätti mitään wastata, oli Maiju jo juossut portaita myöten myllyyn! Hän sieppasi jywäsäkin selkäänsä ja kiirehti sen kanssa takaisin.
Päivän Sana
Muut Etsivät