Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
Ja kun tuo arkamainen epäily, joka ajaa horjuvat, hämmentyneet sielut kirkkoon, oli vallannut Jeannen, juoksi hän eräänä iltana, pimeän tultua, salaa pappilaan, polvistui pienen laihan kirkkoherran eteen ja anoi häneltä synninpäästöä.
LIINA. Ne lähtekööt, vierikööt vaikka Onnelan satamaan, mutta sinua en milloinkaan päästä! Taivaan nimessä, minä lemmin sinua! Tule, ilo ja riemu; sillä muuttihan tämä hetki leimahtaen pimeän, tyhjän aavikon ympärilläni, muutti sen aamun kultaiseksi lehdoksi!
Ja missä vaan lokeroita, siellä hiiriäkin ihmistä tirkistelemässä, että mimmoinen se nyt on se valon ja onnen lapsi. Jo muutamat uskaltavat lähestyä. Yksi ja toinen jättää pimeän lokeron suun, ja silloin tällöin istahdellen, sinne tänne kierrellen sipsuttaa lähemmäksi, nousee takakäpälilleen, kurottautuu koko pituudelleen, yrittäen nuuskia ihmisen jalanpäitä. Ei sinne ylety.
Ruusut ilmi loitset, tuot lähteesen tulet, luot luojat pensaston! Puun pimeän sa punaat, mielen halvan haltioitset! Oi Aurinko, mi kaikki muuksi muutat, arvioitset, jota ilman ois kaikki vain sitä kuin se on! Prologi hänen vuosisataisjuhlaansa Helsingissä 23 p. huhtik. 1864.
"Vaan hiljaa!... Vapautustasi ei saa kukaan aavistaa..." Senjälkeen vei herra Kartmann Fredrikin useamman pimeän käytävän kautta kirjoitushuoneesensa. Herra Kartmann läksi nyt ulos katsomaan, oliko hänen käskyjänsä tarkasti noudatettu; Fredrik jäi yksinänsä kirjoitushuoneesen. Mielellään olisi Fredrik tahtonut kohdata veljeänsä; mutta millä tekosyyllä hänen kävisi lähteminen huoneesta?
Maa oli mustunut, ja aaltojen loiske rantoja vasten kuului aina selvemmin mielestäni. Minä jo näin kuohujen valkoisen vaahdon edessäni. Yhtäkkiä, kun tirkistelin lisääntyvän pimeän läpi, pistihe esiin musta vene, joka oli ollut piilossa kiven kupeella, ja tuli suoraan meitä kohden. "Vartiovene!" huusi toinen merimies.
Kerran, eräänä kesä-iltana, istui Fredrik penkillä eukko Riedlerin huoneen edustalla ja piirusti. Hän teki työtä hyvin uutterasti, päivä kun jo alkoi mennä mailleen ja hän tahtoi alkamansa piirustuksen saada lopetetuksi ennen pimeän tultua.
Pohjoisessa oli pitkä matala niemi, jonka nimi on unehtunut mielestäni. Illan valaistuksessa sillä oli ollut sama harmajanviheriä väri kuin muillakin niemillä, vaan nyt pimeän tullessa se vähitellen sai himmeän loiston aivan kuin jäähtyvä rauta.
Pimeän tullessa kantoivat orjattaret huoneeseen neljä pikisoihtua, joiden loimu oli suuri ja kirkas. Sekä Lygia että Acte olivat hyvin kalpeat. Keskustelu katkesi heiltä yhtämittaa. Molemmat kuuntelivat kaiken aikaa, eikö joku jo tulisi.
Unien maailmassa hän näki tulevaisuuden valon koittavan vieraassa maassa, johon toivo häntä veti. Ainoastaan tulen rätinä ja joskus suden ulvahdus rikkoi pimeän yön hiljaisuutta; mutta tämä ei häirinnyt metsässä elämiseen tottuneita ihmisiä, jotka huolettomina lepäsivät vaivoistaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät