Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. toukokuuta 2025
Olla suuttunut ja heikkohermoinen oli minun käsitykseni mukaan aivan samaa. Tätä silkkistä kahisevaa olentoa, joka ainoastaan liiteli huoneen lävitse ja korkeintaan yhden ainoan kerran laski kuuman hienon kätensä pääni päälle, kutsui neiti Streit armoksi ja minun täytyi kutsua häntä äidiksi. Ja sitten muistan heränneeni kerran vaan en enää pimeässä pihakammarissa.
"Minä lähetän heti Dörten alas lakasemaan, ja mitä rettelöihin tulee, niin otan syyn päälleni. Sitä paitsi ei herra Claudius ole pihakammarissa parin minuutin kuluttua lähtee hän Dorotheenthaliin." Hän avasi itse meille pihan oven ja viittasi meitä tulemaan etehisen lävitse.
"No, pitäkää sitte rahanne!" kuiskasin minä kiivaasti; kyyneleet himmensivät näköäni. "Vaan en minäkään ota niistä grosheniakaan en koskaan, usko se, Ilse!... Ennen istun minä pihakammarissa ja sidon hautaseppeleitä ja kukkakimppuja herra Claudiukselle!" Hän katseli minua. "Kuka on jo ehtinyt kertoa teille pihakammarista?" Minun silmäni etsivät ehdottomasti Charlottea, joka punastui ja hymyili.
Samassa hyräili hän itsekseen pientä laulua. "Minäkin taidan laulaa, Gretchen", lausuin hänelle. "Niinkö kauniita lauluja kuin minä? Sitä en usko Max setä on opettanut ne minulle mutta laulapas vähän!" Minun soitannollinen taipumukseni lienee hyvin varhain kehittynyt, sillä kaikki pienet lauluni oli neiti Streit jo pihakammarissa opettanut minulle.
Oi, kuinka minä säälin noita nuoria tyttöjä tuolla pihakammarissa! Heidänkin siipensä olivat kauheasti leikatut; heidän sieluissaan ei varmaan enää ollut "villiyden" merkkiäkään; mutta sentähden olivatkin he vankia ja omaa tahtoa vailla.
Päivän Sana
Muut Etsivät