Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. lokakuuta 2025
Ah, ihan toista oli seisoessani köyhän kirjeiden kulettaja Wagner vainajan kuolinvuoteen ääressä! Toisessa paikkaa hirveä epätoivo, toisessa rauhallinen, melkein iloinen myöntymys Jumalan valtaan, syntynyt hyvästä vakuutuksesta, että oli täyttänyt pyhän velvollisuuden ja oikeaan aikaan pitänyt huolta perheensä onnesta. Mikä eroitus! Mikä vastakohta!
Frans eli onnellisesti perheensä kesken. Yksi poika: Feliks, ja yksi tyttö: Felicia, olivat hänen ja äitin ilo.
Useinkin onnistutaan tuommoisissa kylän panemissa nimissä varsin sattuvasti ja niinpä tässäkin. Hän oli perheellinen mies ja asui perheensä kanssa omassa, pienessä torpassaan. Hän oli vahvaruumiinen ja ankara työmies, sillä hän teki työtä kuin viisi.
Venäläinen kasarmi ja talo linnanpäällikköä varten seisoivat valmiina muiden rajavartijoille tarpeellisten kruununrakennusten yhteydessä. Maan omista asukkaista olivat muutamat porvarit vaimoineen ja lapsineen palanneet uuden kruununvoudin ja hänen perheensä kanssa.
Kenenkään mieleen ei juuri monasti juolahtanut, että hänen työnsä on raskaimpia kaikista töistä ja että hän tarvitsisi palkan työstään saada puutetta kärsivän perheensä elatukseksi. Ihmisistä tuntui siltä, että noin sen ollakin pitää.
Ja koska hänen perheensä aina tulisi olemaan yksinkertainen ja sievä, kuten se oli tähänkin asti ollut, saattoi hän käyttää suurimman osan näistä rahoista sydämmensä iloksi arvatkaa suloiset lukijattareni, eli sanokaa millä lajilla? Te sen kyllä tiedätte. Emännällä tulee olla oma rahavaransa iso taikka pieni, se on yhden tekevää.
Mitä kovinta elämä saattaa vastahakoisuutta antaa, oli langennut hänen osalleen. Hänen perheensä oli miekka vienyt kuolemaan, suvustansa oli hän yksin jälellä; vaan hän ei nääntynyt tämän surukuorman alle.
Eikö sitten tuittupäinen March'in kreivi sekä ylpeä Douglas'in kreivi ajattelisi ja julki lausuisikin, että Albanyn herttua on kylvänyt eripuraisuutta kuninkaallisen veljensä sekä Skotlannin kruunun perillisen välille, mahdollisesti saadaksensa tien auki oman perheensä perintö-oikeudelle?
"Kun hän sitte täytti 60 vuotta ja oli nostanut vakuutus-summansa yhtiöltä, kutsui hän perheensä luoksensa ja sanoi heille: 'Olen tullut vanhaksi ja harmaa-pääksi. Voimani eivät enää riitä tämän talon hoitamiseen ja kunnossa pitoon. Mutta elämäni työn olenkin kunnolla suorittanut, vaikka sen itse sanon.
Tällä aikaa tuli taas Jukke Tannilaan ja löysi Hannan navettakartanostaan askarehtamasta ja näkyi hänellä olevan jotakin sanomista. Katsahti ympärilleen näkyikö Anttia. Mutta kun ei näkynyt, niin rykäsi, nyökäytti päätään ja alkoi: »Luulisi tuota Anttia outo muuksikin, kun se noin rakkaasti osaa sukerehtaa perheensä kanssa, kuten äskenkin. Oikein ilkeäkseni kävi, että pois piti lähteä.»
Päivän Sana
Muut Etsivät