Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025


"Minä pelkäsin teitä kamalasti, kun ensin tulitte, ja vielä sittenkin, kun ensin näin teidät. Teidän pukunne ei ole samanlainen kuin useimmilla meillä, ymmärrättehän. Mutta heti paikalla kun tulen valo loisti teidän kasvoihinne, sanoin itselleni: 'ei ole hätääkään'. Eikös se ole hullua?" sanoi Peter.

"Ottakaa tämä, ja jättäkää kaikki selitykset", sanoi hän lempeästi, "yhtä ainoata asiaa teiltä pyydän: hävittäkää se tässä minun nähteni. Olisinpa tehnyt sen itsekin, mutta pelkäsin sillä suututtavani teitä!" "Ja kuitenkin olette mieleni pahoittaneet", sanoi hän hiljaa, "pahoittaneet niin, ettette ehkä koko sydämenne katumuksella voi sitä parantaa." "Minä! mitenkä?"

Ennen olkoon ikuinen kuin päivä sinua ilman. Pelkäsin unia ennen niinkuin peikkoja; levolle menin kuin mestauslavalle. Miksi? Mietin. On elämä armahampi yön unia, nukuin nuoruuden suruihin, heräsin huomenen iloihin. Siitä asti kuin pimeni päiväni, mustui mun eloni onnen orsi, kaikk' on toisin: Yön unet on ystäväni, päivät peikoista pahimmat, vaikeinta valvominen, armain kuoleman ajatus.

Agnes vastasi, että hän pelkäsi, etten minä ollut kuvannut häntä hyvältä puolelta, mutta Dora oikaisi tämän heti. "Voi, ei!" sanoi hän, pudistaen kiharoitansa minulle; "se oli pelkkää ylistystä. Hän panee niin suurta arvoa sinun ajatukseesi, että minä oikein pelkäsin sitä".

Sunnuntainkin olin kotona, vaikka mielelläni olisin kirkkoon mennyt; pelkäsin jonkun sanoman sill'aikaa tulevan Stefanilta ja kaikki ovet olisivat suljetut, sillä rouva Brown oli mennyt maalle tyttärensä luo pääsiäistä viettämään ja jättänyt minulle kaikki asiatoimihuoneiden avaimet.

Jo lapsena oli minulla se tunne, että kaikki, johon tahdoin ja johon olisi pitänyt tarttua kiinni, liukui kuin käsistäni, ja se, mitä pelkäsin ja pakenin, se minut yllätti. En voi sanoa, että uskoin ennakolta määrättyyn välttämättömyyden lakiin. Minä vain uskoin oman poveni outoon, ahdistavaan aavistukseen. Päätin eilen ruveta elämään ihmisiksi.

Asia minun silmissäni sai vieläkin suuremman painon, kun ajattelin, että tämä nainen, kun hän kerran oli tullut, voisi vieläkin tulla ja samalla tavoin veroittaa minua mielensä mukaisella pakko-verolla. Mutta kaikkein enemmin pelkäsin, että huhu tästä jollakin tavoin voisi tulla herra van Arsdel'in korviin.

Enok huomasi, että hän oli valmis lankeamaan. Hän kiersi äkkiä kätensä hänen ympärilleen ja laski hänen pitkälleen sekä kuivasi kylmän hien hänen kasvoistansa. "Minä pelkäsin tämän ilmoituksen ylön kovasti sattuvan sinuun", sanoi hän ystävällisesti, "mutta oikein oli sanoa sinulle kaikki". "Niin, niin, se oli oikein; mutta voi sitä Tommi-poloista! Tommi, minä olen sinun murhaajasi.

"*Sinä* liian rohkeasti! yhtä hyvin aurinko voisi anoa anteeksi siitä, että sen säteet tunkevat jonkun kurjan vangin rautakallerein läpitse. Mutta minulla oli askareita, joita ei sinun sopinut kuulla, Berengaria kulta, ja sitä paitsi pelkäsin, että kalliille terveydellesi olisi vaarallinen tulla tänne, jossa tauti nykyään on raivonnut",

"Olipa hywä, ett'ei se sen pahempaa ollut, sillä minä pelkäsin pahinta. Mutta kummallinen sinä sittenkin olet, sillä noin iloinen et ole ennen koskaan ollut, etkä tuolla lailla puhunut", sanoi Oskari. "Se kyllä taitaa olla totta, mutta sallithan, ystäwäni, minun olla iloisen, sillä tästäpuoleen aion semmoinen olla", sanoi Antti.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät