Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 24. toukokuuta 2025


Hänet, ylpeän konsulin, oli pahantekijän nöyryys vallannut. Päämiehen oikealla puolella istuva mies selaili sillä välin erästä suurta kirjaa ja näytti viimein erästä paikkaa päämiehelle. »Te olette ensi kerran Pariisissasanoi päämies. »Niin!» »Saatte mennä ulosKonsuli saatettiin eteiseen takaisin.

*Severin Falkman*, hovitislaaja H. J. Falkmanin ja hänen puolisonsa Sofia Holmbergin poika, syntyi Tukholmassa 1831, muutti vanhempainsa kanssa Suomeen 1844, tuli ylioppilaaksi Helsingissä 1851, harjoitti taidemaalausopinnoita Pariisissa ja Roomassa 1856 1870 ja kuoli Helsingissä 1889.

Tätä juttua kertoessaan oli Myhrberg'illä wielä tapana siihen lisätä toinen wielä kummempi. Hän sanoi Pariisissa, ennen lähtöänsä tähän sotaan, käyneensä erään siihen aikaan kuuluisan ennustajan luona, lystin wuoksi kohtaloansa kuulustellakseen.

Stanley oli New-Yorkissa ilmestyvän suuren sanomalehden New-York Herald'in palveluksessa oleva reporteri, eli matkustavainen uutisten urkkija. Mainitun sanomalehden omistaja James Gordon Bennett oli Pariisissa silloin kun sanoma Livingstonen hädän-alaisesta tilasta oli saapunut Eurooppaan.

Ei ollenkaan niinkuin turkkilaiset, sillä nainen Pariisissa on yhtä vapaa kuin mieskin. Hyväksytkö sinä ... se on toki epäsiveellistä se vapaa rakkaus. Se on sitä myöten, mitä epäsiveellisyydellä ymmärretään ... kaikkihan on verrannollista ... maassa maan tavalla. Ei sitä voi puolustaa. Eihän sitä tarvitsekaan puolustaa, mutta ei saa myöskään ahdistaa. Täytyy sitä ahdistaa.

Historiallisissa romaaneissansa, joihin »Numa Roumestan», »Nabob» ja »Kuninkaita maanpaossa» ovat luettavat, seuraa hän samaa menettelytapaansa, piirtäen henkilönsä Pariisissa oleskelleiden tunnettujen kuninkaallisten maanpakolaisten mukaan, joita hän on nähnyt ja tutkinut useampia, esim.

Mutta kun olisi tullut ilmiin, mikä maankiertäjä, mikä roisto hän on, olisi kaiketi pitänyt... Ludvig XIII pysähtyi, kauhistuksissaan siitä mitä aikoi sanoa, jonka ohessa Richelieu, kaulaansa kurottaen, turhaan odotti sanaa, joka tarttui kuninkaan huulille. Olisi pitänyt... Ei mitään, sanoi kuningas, ei mitään. Mutta ette kaiketi jättäneet häntä silmistänne koko ajalla kuin hän Pariisissa oli?

Se muistuttaa vähän Boulevard S:t Micheliä Pariisissa, mutta talot ovat kovin paljon matalampia ja puut sekä kauppapuodit melkoisesti yksinkertaisempia. Liikettä ei luonnollisesti myöskään voi toisiinsa verrata. Plaza Independencia on Montevideon etevin paikka. Se on nykyään puilla istutettu ja on osaksi ympäröity kupukaarilla, joita, kumma kyllä, ei Montevideossa ole muualla nähtävänä.

Onneksi löysin pitkän hakemisen jälkeen mallin, joka sopi minulle erinomaisen hyvin. Hän on seisonut noin ikään edessäni? Kuinkas muuten! Nehän ovat ne mallit siellä Pariisissa...? Mitä tarkoitatte? Sinä kyllä ymmärrät, mitä tarkoitan... No, ja mitä sitten? Se oli vain se, jota tahdoin tietää... Ettekö todellakaan käsitä taidetta tämän enemmän?

Konsuli A. on Pariisissa. Hän päätti viipyä viikon päivät »maailman pääkaupungissa» ja koetti käyttää aikaansa niin hyvin kuin mahdollista. Milloin käyskenteli hän boulevardeilla, milloin teki visiittejä, milloin istui teatterissa tahi oli kaupungin merkillisyyksiä katsomassa. Eräänä iltana oli hän vaimonsa lapsuudenystävän madame de P:n luona pidoissa. Madame de P. oli sivistynyt, erittäin vilkasluontoinen ja hauska nainen. Hänestä tarttui koko iloinen tuuli koko seuraan ja reipas tanssi, vilkas keskustelu oli jo paraimmillaan. Konsuli tanssi Madame de P:n nuoren, kauniin tyttären kanssa franseesia. Puhuttiin siinä teatterista, puhuttiin konsulin kaukaisesta kodista ja muusta sellaisesta, mikä kielelle sattui.

Päivän Sana

olewanne

Muut Etsivät