Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 14. lokakuuta 2025


Annas kun kerron sinulle mitä olet oppinut: sinä olet oppinut istumaan uunin nurkassa kuin vanha ämmä ja riippumaan naisten hameista kiinni, antaen kulettaa itsesi rukouskokouksiin, Jumala paratkoon, niinkuin munkkien aasit Espanjassa sen hän on sinulle opettanut!" "Odotas Tuomas!" vastasi Worse ja nyykkäsi päätään vakavan näköisenä, "tulet vielä kokemaan että minä olen oikeassa.

"Niin, Jumala paratkoon, jos sen voisin tehdä", sanoi hän, "mutta mieheni makaa kuoleman käsissä eikä ole voinut moneen kuukauteen työtä tehdä, ja jos ei hänen ole nälkään kuoleminen, niin minun täytyy hankkia ruokaa mistä hyvänänsä". "Mistä olet kotoisin?" kysyi Marit. "Olen kotoisin naapuriseurakunnasta vuorien tuolta puolen", vastasi vaimo.

Luultavasti itsekin myönnätte minun olevan vähän kokeneemman tälläisissä asioissa, koska olen kolme vuotta ollut naimisissa ja vuoden leskenä. Eikös siitä ole vasta yksi vuosi kuin te muutitte tähän siunattuun säätyyn? LIINA. Niinhän se, Jumala paratkoon on. VARRO. Ja kuinka vanha teidän perintöruhtinaanne, eli toisin sanoen pikku Kaarlonne on? Kahdeksan kuukautta.

Niin väitetään usein vielä, Jumala paratkoon, ja syntiä tehdään sen johdosta!

Ei, Jumala paratkoon, tämä työala ole kiitollinen eikä kevyt, sen tiedämme. Ensimmäisen innostuksen ajan ohi mentyä oli se minullekin muuttunut koneelliseksi ja viralliseksi. Ei ole kansakoulun opettajan virka ihmisten silmissä kohta kummempi kuin muukaan virka, tehköön hän velvollisuutensa ja kantakoon siitä palkkansa. Niin ennen, toisin nyt!

On, Jumala paratkoon! Rauhattomana. Miksi rasitat häntä kysymyksilläsi? Ei neiti minua laisinkaan rasita. Tuntuu päinvastoin niin hyvältä kuulla tällaisen enkelin ääntä. Sellaiseksi tahdoin minäkin tyttäreni kasvattaa, mutta Mutta? Te ette siis tiedä ollenkaan, kuinka Emman on käynyt? En! No, eihän teidän tarvitsekaan sellaista tietää. No, mutta kun minä pyydän. Te olette niin nuori ja viaton.

SEPETEUS. Mutta mistä on sitten tämä saven pala luotu? ESKO. No no, ei nyt sentähden niin pitkälle mennä! Ja siksi toiseksi, sitä ei taitaisi sanoa kukaan, vaikka olisi hän niin lukenut kuin pispat ja kirjan painajat. Se on ylönluonnollinen asia, ja ihminen on sokea, Jumala paratkoon! TOPIAS. Sokea, sokea! Tuossa on eväänne, pojat; ja nyt pitkin kruunun sarkaa. ESKO. Minä kannan pussin.

Heikki on jo liian kaukana sinun edelläsi; et ehdi hänen avukseen. Jumala paratkoon, ei suinkaan hän enää koskaan palaa!" Ja Matun kyyneleet vuotivat virtanaan. "Niin, mahdollista kyllä on, ettei Heikki enää palaa, niinkuin sanot; mutta voihan tapahtua, että hän tulee. Kaikissa tapauksissa meidän täytyy lähteä pois näiltä mailta.

"Te olette hyväntapaisia lapsia, molemmat", muistutti äiti, "kun vaan opitte luettavanne, mutta se käy, Jumala paratkoon, hitaasti". "Niin, minulle ei anna milloinkaan rauhaa Antti", sanoi tyttö. "Nyt et saa katson minuun, Antti, sillä silloin minulta kaikki sekaantuu".

Rakkautta, sitähän, Jumala paratkoon, on paljo maailmassa, on laimeata ja kiihkeätä, kestävätä ja muotoansa muuttelevaa. Ei rakkaudesta puutetta ei ainakaan, mikäli sitä pidetään yksinomaan tunneasiana. Mutta mitä tunteitten roihuavasta valkeasta, ellei ole ymmärtämystä, syvää, ehjää ja kasvavaa!

Päivän Sana

suostunkin

Muut Etsivät