Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Ja hän nyyhkytti metsässä, nuori Pan. SEPP
Välistä voipi kumminkin paaninen säikähdys olla ankarampaakin laatua sitä myöden mitä Pan sillä tarkoittaa ja miten hän sen toimittaa.
Niinpä kertoo vanha satu, että kun Zey ja uudet jumalat kävivät sotaa Titaneja eli Jättiläisiä vastaan, sai Pan käsiinsä raakun eli karinkaukalon ja aikaansaatti siihen puhaltamalla äkki-arvaamatta niin hirmuisen jyrinän, että Titanit kauhistuneina paikalla pötkivät pakoon.
Enempää ei tule kiven takaa näkyviin. Hän sulaa maisemaan, aurinko punaa hänet ja metsän, ne kuuluvat yhteen. Se on kuin itse metsän jumala Pan, on kuin kentauri, metsänhaltija, joka vaihteeksi on lähtenyt kalaan. Hän soluttelee siimaa koskeen. Tempaa ylös, heittää alas, lappaa sisään, päästää taas, ilme ja eleet niinkuin metsän elävän. Yhä pitemmälle lentää pyydys, pian suvannon keskeen.
Tosin oli tuo nuori yhdeksän kuukautinen Pan ollut muassa muutamilla jänisjahdeilla myöhään syksyllä ja silloin hyvin kunnostanut itseänsä; mutta kelvollisen Boin vertaisen toverin halusin sille kuitenkin hankkia. Useille tahoille kirjoitettuani ostin ystäväni Wn. kanssa Hektor nimisen kuuluisan ilveskoiran eräältä taitavalta ilveksen ajajalta Tammelassa.
Pognembinin pappi tahtoi kyllä auttaa, mutta hänellä ei ollut muuta kuin neljäkymmentä Saksan markkaa. Huono toimi oli papinvirka Pognembinissä, ja sitä paitsi ei vanhus tietänyt, mihin hänen rahansa oikeastaan katosivat. Armollinen herra Pan Jarzynski ei ollut kotona. Kerrottiin, että hän oli matkustanut kosimaan rikasta naista Puolan kuningaskunnasta. Magda ei tietänyt, mitä hänen oli tehtävä.
Tuulten henget olivat puhaltamalla heinikkoon aikaansaattaneet tämän äänen. Tästäpä älysi Pan tehtävänsä. Pilliheinästä laittoi hän itsellensä nyt huilun eli pillin, ja, siihen kun puhalsi, lähti niin erinomaisen suloisia säveleitä, että hän perin ihastui ja sen jälkeen aina piti pillin varsinaisena mieli-soittimena.
Hän innostuu pääsemään vielä ulomma, missä on varma vedenalainen kivi, minkä alta usein ottaa, aina suuri. Pan kiipee polvilleen kivelle, heittää nyt polviltaan, eturuumis eläen, takaruumis sulaen liikkumattomaksi kiveen. Se on Pan, ja Pan saa.
Päivän Sana
Muut Etsivät