Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. toukokuuta 2025
Yöksi asetuimme lähelle mainittua Taschikissenin kylää, josta sitten kannoimme puita nuotiotuliimme ja olkia allemme. Kenttä eli pelto, jossa meidän tuli maata, oli peitetty lähes kyynärän paksulla lumella. Siis oli kaivettava ensin nuotion tilalta lumi pois, ennenkuin voi tehdä nuotiotulia. Samoin teimme makuusijaimmekin suhteen, jotka kaivoimme.
Hän oli 50 vuotinen harmaatukkainen ja piikkipartainen ukko; otsa, nenä ja kasvot olivat paksulla lialla tahratut ja ainoastaan silmäin ympärillä näkyi pieni valkoinen rengas, jota savun alituisesti vaikuttavat kyyneleet puhtaana pitävät.
Kiivastuneet tappelutoverit unhottivat hetkeksi riitansa ja kääntyivät yksissä miehin Mattia vastaan. Eräs pikkuinen nalikka, joka syrjästä oli toisten tappelua katsonut, sieppasi kiven, jolla lähätti Mattia päähän, niin että veri turskahti esiin; eräs toinen taas hakkasi häntä selkään paksulla seipäällä.
Herra taputti paksulla valkoisella sormellaan altapäin Matin leukaa ja mieluista naurua hykertäen sanoi: »Vai Matti sitä sinä olet, vai Matti sitä sinä olet.» Sitten hän ojensi kumpaisetkin kätensä Mattia kohti ja sanoi: Tuletko sinä minun syliini? Minä koetan, jaksaisinko minä sinua niin lihavaposkista miestä kantaa. Tulehan niin koetetaan.
Pyhä Maria, huudahti vanha, puhelias nainen paksulla alasaksan murteella, milloin tulee loppu tästä kurjuudesta, johon pyhimykset ovat meidät tuominneet meidän syntiemme tähden? Sano, rakkahin neiti, missä paikassa maailmaa me nyt olemme?
Sitä ei emäntä kuitenkaan ollut kuulevinaan, meni vaan taikinapyttynsä luokse ja siihen happanemaan laitettua taikinaa rupesi paksulla hierimellään hämmentämään ihan hartian voimasta, että leveällä riippuvat hameen helmat tutisivat.
Mutta nytpä tavaton nauru kuuluu jokaisesta re'estä. Vanha muonamies Jussikin kotkottaa nauraa paksulla paasiäänellään, niin että hopeahuurre puiden oksilta melkein varisee. Teemu itse taas hymyilee tyytyväisesti, arvellen messun niin suuresti seurakuntaa huvittaneen.
Pienellä, paksulla kapteenilla ei sillä kertaa, niinkuin aina muulloin, ollut aikaa suutaan avata; koko hänen pyöreä ruumiinsa valui hikeä kesän helteessä, hän oli tapellut aamun koitosta alkaen eikä kuitenkaan saanut naarmuakaan ihoonsa.
Vieras oli itsekin hyvässä asussa: hänellä oli iso, kallis turkki päällä, joka oli pitkällä ja paksulla, kirjavalla vyöllä köytetty kiinni; kaulassa oli hänellä isohko messinkilukkoinen matkalaukku; kaikkien noiden tähden luulivat kyläläiset vierasta joksikin herraksi.
Huulista voi selvään nähdä, kuinka paksulla nahalla luonto hänet oli varustanut, ja sen uppiniskaisuuden tähden, jolla huulet kieltäytyivät tapaamasta toisiansa, jäi suun muoto jotenkin epävarmaksi, vaikka se tosin oli mahdottoman suuri, ja täysilukuisilla, hyvässä kunnossa olevilla hampailla varustettu. Nenä oli aivan litteä.
Päivän Sana
Muut Etsivät