Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
No, sehän olisi vain omiaan luomaan jännitystä näihin uusiin olosuhteisiin eikä minua lainkaan huoleta sellainen mahdollisuus, että hänet olisi urkkijana minun toverikseni tupattu. Kopin ovi avataan jälleen ja pari likaisiin hurstihousuihin puettua rikosvankia tuo toverilleni jakkaran ja makuulaverin patjoineen.
Ovi, jonka minä lähtiessäni olin sulkenut, oli nyt auki ja heikko valon kajastus virtasi siitä ulos. Minä olin näkevinäni miehen haamun seisovan sateessa ikäänkuin kuuntelemassa. Silloin leimahti häikäisevä salama, ja sen valossa näin selvään setäni seisovan juuri siinä missä olin otaksunutkin. Salamaa seurasi tärisyttävä jyrinä.
Ovi kiinni, lapsi on alasti». Maijaliisa se oli, joka kyökin ovesta vääntyi sisään. »Vieraita tulee, rouva, kaupungista. Kahdella hevosella ajoivat pihaan.» »Herroja vai rouvia?» »Herroja. Apteekkari ja pormestari ja se vieras herra, maisteriko se on? Mitä nyt saadaan illaksi, kun ei ole kotona, ei minkäänlaista?» »Noo, kyllä Maijaliisa keksii jotain.» »Niin, kyllähän se!
Hänen silmänsä haki kirkkoa, mutta ei löytänyt sitä, kirkkoa ja pappilaa... Aamutuuli suhahti tuomessa hänen päänsä päällä, ja joku ovi avautui ja sulkeutui pirttirakennuksessa. Hän palasi takaisin aittaan ja huusi ovessa toverilleen: Nouse ylös katsomaan, Risto! Mutta toveri vain murahti, toiselle kyljelleen kääntyen: Anna minun nukkua, Antero! Nukkua tällaisena aamuna! Mitä ihanimpana!
Pohjolan vanha, perältä onkalonmoinen savupirtti, jossa ovi oikealla, toinen vasemmalla; seinillä sota-aseita, metsästys- ja kalastuskojeita, sarvia, metsännahkoja ja kimaltelevia koristeita. Soihtuvalaistus.
Kluuvikadun puolelta menee holvin tapainen porttikäytävä tuon suuren hotellin ahtaaseen pihaan. Käytävän päässä on pienet rappuset ja kaitaisenlainen ovi. Oveen on kirjoitettu, että ainoastaan klubin jäsenillä on oikeus sitä avata ja jäseniksi pääsevät ainoastaan oikeauskoiset fennomaanit. Tulemme aamupäivällä klubiin. Huone, johon astumme, on pitkä, soikulainen ja hämärä.
Ratashuone. Perällä pyörii vesiratas. Oikealla ovi. Vasemmalta tulevat portaat. Mahdollisesti muitakin rattaita. Ylös ratasaltaan lautaan on naulattu riviin Pentin tupakkakukkarot ja pari sukkia. Kaikki sinne laskeutuneet naiset ja joukko edellisiä on koolla istuen tai seisoksien naamat happamina, mikä missäkin. Jotkut tytöt supattelevat keskenään.
Ovi tehdään myös bamburuovoista, melkein samaan tapaan kuin pärekori, joka sitten juurilla kiinnitetään aukon suulle, ja tekevät nämä juuret sitten saranain virkaa. Sisällä on leveä penkin tapainen lavitsa huoneen kahdella seinällä, ja siinä onkin tavallisesti koko kalusto.
Jostain kaukaa kuulet lapsen naurua, tai kanaarilintusen viserrystä, sitten ovi pikaisesti suljetaan. Rakastavatkohan kukkia? Kirjoittavatko kirjeitä? Ompelevatko, virkkaavatko ja tekevätkö kauniita koruompeluksia? Ovatkohan he koskaan iloisia ja leikillisiä? Mitä he lueskelevat? Tokkohan he piirustelevat ja maalailevat? Kaikkiin näihin kysymyksiin mykkä ja verhottu huone ei mitään vastaa.
"Kerttu, tuo tänne nisukakku-pellit, uuni on lakaistu jo", kuului äiti huutavan ja tyttö riensi takakammariin sekä vei sieltä pulleiksi nousseet nisukakut pellineen kyökkiin. Kun nisuset olivat kypsät ja kellertävinä peitteensä alla ja tortut paraikaa uunissa, au'aistiin kyökin ovi äkkiä ja Erkki astui sisään. "Erkki! Hyvänen aika, kun emme ollenkaan kuulleet!"
Päivän Sana
Muut Etsivät