Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Seitsemään kertaan luin virsi- ja evankeljumi-kirjan viitenäkin vuonna pyhäinpäivästä kynttilään; ja Pyhän Raamatun luin ennen rippikoulun käyntiä, en tiedä kuinka moneen kertaan. Kirkkoveisuja ostin tukuttain kaupungista, aarnakan luin tarkasti moneen kertaan, sainpa unilukkarilta Kristityn vaelluksenkin, jonka ahmimalla luin.
Karasjoo, tässä kukkapöydällähän sopii mainiosti. Kas niin! Jaa-a, olisipa todellakin kummallista, jos ei hänen katsantonsa vähän kirkastuisi, kun hän saa tämmöisen sievän lahjan kaunein hartiahuivi koko kaupungissa, niinkuin puotineiti, jolta sen ostin, minulle vakuutti. Mutta joku tulee! Onni. ONNI. Ah, Hilma! Mutta minä en ole häntä huomaavinanikaan.
Kukkavihosta minä sain tämän punaisen nauhanpätkän, hedelmistä tämän persikan, johon on purtu. Olenpa utelias tietämään, mitä minä saan kyyhkysistäni. Ruskean poikanulikan ostin itselleni torilta; minä otan hänet mukaani Korinthiin muistoksi Memphistä, jos hän nyt tuo minulle jotain hyvää. Ovi aukeaa ja tässä hän on. Tule tänne, nulikka, mitä tuot?"
Mitä nuoreen herraan koskee, niin myönnän, että hänen vaatteensa todellakin olivat koreat ne ovat kyllä maksaneet noin 2-3 dollarsia, paitsi tuo punaisesta puumulikankaasta tehty viitta sen tiedän tarkalleen mitä se maksaa, sillä semmoista kangasta ostin verran kartiineiksi.
Menemme, etkö sinä lähde Skotlantiin? En. Ai! mitä se oli! Hän oli istunut jonkun kovan esineen päälle, joka oli Ellenin taskussa. Se on tosi, sanoi Ellen hymyillen, en ole näyttänyt sitä sinulle vielä. Ostin sen kaupungissa kun olin siellä markkinoilla, siellä sanottiin että vankeja oli päässyt irti ja minä ajan aina yksin. Kun taas lähden kaupunkiin, ostan minä sinullekin tämmöisen!
Tuosta seurasta palasin varsin ihmisiä-vihaavalla mielipiteellä ja vetäyin tykkänään kaikesta seura-elämästä X:ssä. Minä ostin mustan merimiehen päähineen, jonka minä rosvojen tapaan painoin silmilleni, kun kadulla tapasin jonkun tuttavan, lemmittävän tyttö-kullan.
"Minä asun muutamien penikulmien päässä Bury St. Edmunds'ista, Sir", vastasi Mr. Chillip. "Kun Mrs. Chillip isänsä testamentin kautta sai vähäisen omaisuuden sielläpäin, ostin viran-harjoitus-oikeuden siellä, jossa, niinkuin varmaan ilolla kuulette, menestyn varsin hyvin. Tyttäreni on nyt kasvanut aika ihmiseksi, Sir", arveli Mr. Chillip, pudistaen taas pikkuista päätänsä.
Kas tässä, sire, on yksi, jonka ostin kahdella plappart'illa, vaikka se muuten on kuuden kulta-rahan arvoinen." Kuningas otti käteensä tuon kalliin kiven. Se oli melkein yhtä suuri kuin pähkinä ja kiilsi kuin tähti. "Kiitoksia", hän sanoi sitä katseltuansa. "Me lahjoitamme sen Notre-Dame-du-Puy'hyn ... meidän molempien puolesta." Täyttikö Ludovik lupauksensa?
Minä en mennyt sinne ottamaan vaaria siitä, mitä siellä tapahtui, vaan Doraa ajattelemaan. Rakkauteni ensi viikkona ostin neljä kallista liiviä ei itse tähteni; minä en pannut mitään arvoa niihin; Doran tähden ja rupesin käymään oljenkarvaisilla, vuohen-nahkaisilla hansikkailla kaduilla ja perustin kaikki ne varpaan-känsät, mitkä minulla milloinkaan on ollut.
"On minulla, minä sen silloin ostin ... se maksoi kaksikymmentä penniä." "Näytäpäs minulle se!" Huoneen perinurkassa oli pieni wuode, sen yläpuolella oli pieni nurkkahylly. Ketterästi juoksi tyttö sinne, nousi wuoteeseen, sieppasi punakantisen aapisen hyllyltä ja toi sen minulle. "Noin koreat kannetkin siinä on, ja kukko se wasta komea on", sanoi hän aapista minulle ojentaessaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät