United States or Saint Lucia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hääyö oli tavattoman kylmä, mutta pohjatuuli oli liikkeellä ja varjeli hallanaran viljan. Tyynemmällä olisivatkin rukiin tähkät jäätyneet ja toukojen oraat paleltuneet. Vappu ja Perttu tanssivat häissä itsensä palaviksi; tulivat sitte ulos kylmään yöhön jäähdyttelemään variaan. Kumpikaan ei tuntenut terävää pohjatuulta, joka ahkeraan hääräili heidän ympärillään.
Labeo luuli, että Markus täällä, tässä tyvenessä ja levollisessa paikassa, kaukana Roman tuskalloisista muistoista, unhottaisi menneet ajat; että hänen nuoren sydämensä taakka keventyisi ja taudin oraat häviäisivät. Mutta Markossa ei havaittu mitään parannuksen merkkiä. Unissaan hän vielä näki katakombien kauhut ja asui hautojen keskellä ja seisoi kuolleitten vieressä.
Kevätkylmä ne runteli tunteeni oraat, Vei henkeni helpehet hennoimmat; Mut lohdutus sentään pieni on mulla: Syyshalla ei harmaja paljoa saa. ER
Silloin itää pelto, ja viheriöitsevät oraat kuiskaavat toisilleen iltatuulessa: kasvakaamme pitkiksi ja uljaiksi, tuottaaksemme upeita tähkiä ystävällemme leiväksi! Aivan samoin sanoo laiva merimiehelle: rakastatko minua? Totta kaiketi, vastaa merimies. Silloin levittää laiva purjeensa, sanoen tuulelle: joudu, joudu, ystävälläni on kiire, hän haluaa kotiin, satamaansa!
Kalliomäen välissä lepäävät tasaiset niityt peittyvät kukkiin... Sakeasti versoaviin ja niin keltaisiin, että kaikki on yhtä ja pelkkää silmien häikäisyä... Oraat höystyvät viikossa puolen kyynärää... Talitinttien iloisesti kilkattava laulu on siirtynyt metsiin ... kaikuu nyt heikosti ... jostain suhisevan koivun sisästä. Ja pääskyset kiirivät ylhäällä illan punertavassa ilmassa.
Ulkona viheriöitsi oraat, leivo lauloi ja Jumalan aurinko sulatti viimeiset lumen jäännökset tien vierestä ja kedolla, tuvassa puuhasivat ja järjestelivät naisväki, sillä talven mustuus oli kokonaan pois pyhittävä, ja nurkassa odottivat Aini ja Marjukka hartaasti nisukyrsiä, joita äiti oli luvannut heille, jos kauniisti istuisivat tuvassa eivätkä olisi jaloissa.
Mut lempeänä päivän tulen lailla Se kansan vainiolle paahtakoon Ja oraat, yhä uudet, Suomen mailla Se rehevinä ilmoin nostakoon. Miespolvet vaikka vaihtuu yhtenään, Ain' yltyköhön liekki tulen tään, Niin yö ei enää kansaamme voi niellä, Mut voittain edistyy se valon tiellä.