Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Jos Anna pääsi häntä pakoon aamulla, tuli hän päivällä ja illalla jälleen kun hän viimein huomasi ettei asia näin luonnistunut, turvausi hän Rietuun. Valmis kun Sutlepan eukko muuten oli kiittämään sitä hyväksi, mitä jokainen rehellinen mies moitti: vanha ryppynaamainen Kirja-Tiitsu ja nuori, raitis Anna se kuitenkin oli hänestäkin inhoittavaa, ja hän ei ensimältä tahtonut ottaa sitä onkeensa.
Säikähtyneenä ja arvellen jo itsensä menneeksi mieheksi otti Aminoff neuvon onkeensa, matkusti äkkiä Pietariin ja astui, sydän levottomasti leipoen, keisarin palatsiin. Siellä sai hän odottaa pitkän aikaa odotussalissa, sillä keisari istui parhaillaan aamiaispöydän ääressä muutamien valtaylimysten kanssa aterioimassa.
Minä menin heidän lähelleen istumaan ja kuiskasin pastorin huomaamatta toiselle rakuunalle: »Enpä minä viitsisi noin penkillä syödä, kun ei kerta pöydän ääreen käsketä niinkuin muitakin ihmisiä.» Ryssät ottivatkin sanani onkeensa, veivät syötävänsä närkästyneinä takaisin pastorille, kiroilivat ja uhkasivat mennä talonpoikain navetoista itselleen lampaita teurastamaan.
Ja minä istun siinä, kuinka kauan istunenkin, ja katselen punaista mustatukkaista tyttöä, mela yhä kainalossa, vaikkei vene liikahdakaan. Se ei ole minusta tietävinäänkään, ei katso kertaakaan muuanne kuin onkeensa. Seisoo ihan liikkumatonna, välistä vain pyyhkäisten itikan otsaltaan. Pihasta tulee sen lihava mammalyllerö ja pysähtyy laiturin päähän. "Etkö jo tule pois?" "En minä vielä."
Syrjässä seisovat sotamiehet olivat kuulleet kaikki alusta loppuun. Yhtä ja toista olivat saaneet onkeensa, vaikka eivät kaikkea ymmärtäneet. Selvää oli kuitenkin, että kavaltamista harjoitettiin ja että oltiin Suomea kauppaamassa säteilevästä kullasta. Kuohuksissa ja katkeralla mielellä eivät he tahtoneet enempää kuulla.
Hän aikoo yhä edelleen käydä sitä katselemassa, kunnes hän kuhunkin näistä kuudesta rautatiehaarasta saa kiinnitetyksi muiston jostakin, jota hän sen alkupäässä on nähnyt, kuullut tai muuten onkeensa saanut. Ja sitten valitsen tieni näiden muistojen mukaan.
Minunkin isäni otti kerran onkeensa tuollaisen houkuttelevan tarjouksen ja vuokrasi huoneustomme eräälle amiraali Lazareffille, mutta katua sai hän tätä kauppaansa. Sillä kun me palasimme syksyllä kaupunkiin, täytyi huoneustossamme toimeenpanna korjauksia niin paljon, ett'eipä vuokrarahat niihin lähimainkaan riittäneet.
Jalo ja kunnon mies hän on, jos vain ei eläisi niin ylöllisesti. Tuon tuostakin olen hänen luonaan päivällisillä ollut ja sanonut sen hänelle, ja tullut taas illalliselle, vain saadakseni häntä säästäväisyyteen, mutta hän ei ole mitään neuvoa totellut eikä onkeensa ottanut varoittavia käyntejäni.
"Kutsuvathan halustakin", vastasi muori, "meidän Liisua maar Mikkolan Miina siitä saa kiittää, että hän nyt emännäksi Jussilaan pääsee". "No niin, kyllä niin", myönsi Maija. Lieneekö hän tästä puheesta saanut jotakin onkeensa, koska ei hän enään kauan viipynyt Niittymäessä, vaan meni taas pois jatkamaan matkaansa.
»Kutsuvathan halustakin», vastasi muori, »meidän Liisuahan Mikkolan Miina siitä saa kiittää, että hän nyt emännäksi Jussilaan pääsee.» »No niin, kyllä niin», myönsi Maija. Lieneekö hän tästä puheesta saanut jotakin onkeensa, koska ei hän enää kauan viipynyt Niittymäessä, vaan meni taas pois jatkamaan matkaansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät