Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Sillä nähkääs, uskossa Herraan Jesukseen on se omituisuus, että se ei ole samaa kuin viisas oppi, joka sanoo: sinä et saa enää tehdä syntiä, vaan siitä ikäänkuin saa voimaa huomatkaapas, voimaa olla tekemättä syntiä. Niin, tuo nyt on hyvin mutkallista ja omituista, eikä löydy montakaan ihmistä, joka sitä oikein ymmärtää.
Sentähden kirjan mielialojen tyyppi on tämä: »Eliaksen mieleen asettui ihmeellisen yksinkertainen ja täyteläinen tunnelma, jonka lähinnä saattaisi tulkita sanoilla: »minä elän maailmassa».» Tämän tyylin toinen omituisuus on seuraava.
Mutta hän ei virkkanut siitä mitään kenellekään, odotti vaan, milloin muut sen huomaisivat. Toinenkin omituisuus pisti ompelijan silmiin. Joka kerta kun etehisen kelloa soitettiin, sävähti Alma kuin ukkosen lyömänä, pudotti työn käsistään ja kuunteli; jos sitten Miina tai hän yrittivät lähteä avaamaan, kielsi hän hätääntyneenä: »Ei saa laskea, ei saa laskea, elkää, elkää avatko.»
Heidän kiintymyksensä häneen teki vieläkin suuremmaksi koko hänen olentonsa omituisuus, nopeat vaihtelut hurjasta kiihkosta kärsivään lempeyteen sekotus suurta tietämättömyyttä ja kehittynyttä älyä herkkyyttä ja kovuutta lapsen tahatonta iloisuutta ja naisen kylmää ylväyttä.
Hän pyysi totisesti ja nöyrästi anteeksi Miss Murdstonelta, johon tämä lady suostui, ja täydellinen sovinto tapahtui. Se tumma veri, joka liikkui Murdstone'in suonissa, tummensi Murdstone'in uskonnon, joka oli tyly ja vihainen. Minä olen jälestäpäin ajatellut, että tämä omituisuus oli välttämätön seuraus Mr.
Omituisuus, joka heitä kaikkia yhteisesti merkitsee, on heidän ruskea ihonsa ja kankea, hampunkarvainen tukkansa, jonka karheus etenkin Juhanilla on silmään pistävä. Heidän isäänsä, joka oli ankaran innokas metsämies, kohtasi hänen parhaassa iässään äkisti surma, kun hän tappeli äkeän karhun kanssa.
Siinä on omituisuutta tässä maassa, joka heti ensi näkemällä saa sen niin selvästi vieraankin silmään pistämään. Ja kun sitten seuraavina päivinä olen kävellyt ja päällisin puolin tarkastellut tätä kaupunkia, on sen omituisuus tullut yhä enemmän näkyviin. Sillä kansallisempaa pääkaupunkia tuskin on toista Euroopassa.
Jo alusta alkaen oli hän kummastellut sitä hiljaisuutta, joka vallitsi tappelun kestäessä, mutta kun hän nyt lähemmin tarkasteli sitä, huomasi hän pian, ettei hiljaisuus ollut ainoa omituisuus tässä tappelussa, sillä hän havaitsi siinä myöskin ihmeteltävän järjestyksen ja säännöllisyyden.
Minulle selveni pian, että näitä saarnoja ei pidä lukea vaan kuulla, ja juuri tässä lukuisassa sanan liikuttavassa seurakunnassa. Rajattomasti hän säälii kansan kärsimyksiä, syvästi hän haluaa turmeluksesta nostaa jokaisen sielun, jonka luo hänen äänensä tunkee, ja siinäpä miehen omituisuus. Jo ennen olin lukenut useita Spurgeonin saarnoja.
Seuraelämässä se omituisuus ei haitannut... Hänellä oli kumminkin yksi hyvä puoli: hän oli vähimmästäkin suosion osoituksesta ihastunut ja kiitollinen. Hivenen verran jos hän saisi vastarakkautta, hän varmaan olisi aivan onnen kukkuloilla. Toista kuin John!... Miina tuli pyytämään häntä sisään. Helmi itki, eikä hän saanut häntä viihtymään.
Päivän Sana
Muut Etsivät