Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 9. lokakuuta 2025


"Tuohon käteen, äiti; minun ei ole itseäni mistään moittiminen". "Minä uskon sinua", sanoi äiti ja pudisti usean kerran hänen kättään, "ja nyt onnea ja siunausta matkallesi". Poika astui hevosen selkään, äiti katsoi hänen peräänsä ja nyt huusi hän: "Seis! vielä sana, olinpa unohtaa paraimman".

Kaikki tämän opin voimallinen vaikutus ja ala kuvautui minun ajatuksiini, ikäänkuin suuri, äkkiä levitetty kartta, ja minun sydämeni sykki kovasti, ja olinpa melkein kopeana siitä, "että minäkin" olin yksi niistä, yksi tämän, maailmaa hallitsevan opin tunnustajista, maailman herroista!

Mitä huolin minä waimoni sairastumisesta, semmoisen waimon, jonka tiesin olewan kylmän minua kohtaan, jonka tiesin katuneen ja katuwan kohtaloansa, joka ei rakastanut minua, joka alusta alkaen murehti omaa hywyyttänsä ja minun huonouttani niin mitäpä huolinkaan minä semmoisen waimon sairastumisesta, minä join waan ja sanoin katkerasti hänelle: olinpa minä kuitenkin jonkin arwoinen, sen saat nyt nähdä.

Mutta olinpa silloin vielä varsin nuori, vasta kahdeksan-vuotinen... Muistatko mitä samana ehtoona tapahtui juuri tässä kamarissa isämme ja meidän välillä? Muistatko niitä sanoja, joilla silloin loukkasit hänen hellää sydäntänsä?

He lupasivat minun lukea rakasta Maanmiehen Ystäväänsä; se oli vasta saalis se! Oikein henkeä ahdisti loppuviikolla, kun tiesi, että pyhän-aikana saa lukea Maanmiehen Ystävän. Maanmiehen Ystävä rupesi leviämään pitäjäässä, ja toisena vuonna oli minulla osa siihen. Olinpa koko mies puolestani, kun »minullekin kulkee sanomalehdet», niin kuin selitykseni usein kuului.

Kotsi oli, niin mies kuin maineensakin, minulle hyvin tuttu, ja olinpa vakuutettu, ett'ei mikään vähäpätöinen asia ollut syynä hänen ilmestymiseensä kuninkaan lähettiläänä Pieter Dirksen'in tilalle.

Päivän Sana

tassutteli

Muut Etsivät