Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Mutta tädit eivät puhuneet hänelle mitään pelostansa, ja niin hän lähti, tietämättä omasta rakkaudestaan Katjushaan. Hän oli siinä varmassa luulossa, ettei hänen tunteensa Katjushaa kohtaan ole muuta kuin vaan sitä samaa elämänilon tunnetta, joka silloin täytti koko hänen olentonsa.
Siihen sijaan vuoti vuolas kyynelvirta äskettäin sisään tulleen Loviisan silmistä. Koko hänen olentonsa värisi katsellessaan Meyerin kuolon jäykistänsä kasvoja, jotka vielä tuossakin tilassa näyttivät niin lempeiltä ja vakavilta. Loviisa heitti käsivartensa tuskissaan Jerikon kaulan ympäri ja nojasi päänsä hänen rintaansa vasten.
Rouva kohosi tuolilta pöydän ääressä, jossa hän nyt istui kutoen hienon valkoista sukkaa. Hän tervehti niin ystävällisesti kuin jäykkä olentonsa salli kapteeni Rönnovia sekä hieman katseillaan tutkistellen nuorta luutnanttia. Lääninkuvernöörin sisar se oli, jota kapteeni Rönnov nain huoli kumarrella ... vanhaa suurta sukua!
Hänen tanssinsa oli kaunista, ja koko ulkonainen olentonsa, mutta ... pastorin Sandralle oli joku hänen tuttavansa kaupungista kirjoittanut jotakin jostakin ylioppilaasta ja Esteristä, ja juuri Esteristä sitä jotakin. Sitä paitsi jo ilman tätä jotakin olisi Esteri ollut epäonnistunut kauniissa taulussa.
Koko hänen olentonsa osoitti iloa, arvoa ja rehellisyyttä. Hänen luonteensa oli sekoitus syvästä totuudesta ja koirankurisesta leikillisyydestä.
Tällöin vasta hänen olentonsa puhkesi täyteen kukkaansa, tällöin vasta saavutti hän täyden alkuperäisyytensä, löysi sen verrattoman äänensävyn, joka kantaa »renanismin» nimeä. Tällöin vasta esittäjänkin vaikeudet todenteolla alkavat.
Vähän taaempana hänestä seisoi vaikka hän minusta näytti ikään kuin leijailevalta nuori ... ja todellakin ainoastaan nuori tyttö, mutta niin ihastuttava, niin enkelin-ihana, että tosiaankin tahtoi epäillä, oliko hänen olentonsa maailmasta kotoisin.
Ehkä hän oli huomannut, että tulin hänen luokseen varsinkin silloin, kun olin henkisesti hajallani. Hartaalla, tyytyväisellä olennollaan hän sai minut aina yhdistetyksi itseeni. Kun näin, kuinka lujasti hän oli valanut olentonsa siitä, mikä hänessä oli parasta, koetin minäkin tehdä samoin siitä, mitä minussa oli.
Helliä lemmen sanoja näytti värähtelevän hänen raittiilla huulillaan; ylpeät iloiset silmät, hiljainen nauru, hilpeät huudahdukset, joita hän ei voinut hillitä, kuin hän leikissä jostain vaikeudesta selvesi kaikki, mitä hän sanoi tahi teki, koko hänen terve notkea olentonsa riemuitsi hänen salaisuuttaan: »Minä tiedän, että on yksi, jolle minä olen kaikki, kukkain tuoksu, soitto, lämpö ja väri, koko elämän ihanuus.
Ja nyt kotoisista seuduista vieraammille maille päästyään hän näki itsensäkin aivan toisenlaisena. Hänen oma olentonsa näkyi hänelle aivan kuin ulkoapäin.
Päivän Sana
Muut Etsivät