United States or Heard Island and McDonald Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !


Neljännellä seinällä oli ainoa ikkuna, jonka tuli antaa valoa. Saunakötykkä seisoi vähän erillään tästä huoneryhmästä. Mökin ympärille oli kuokittu muutama kapanala peltoa ja siihen keväällä kylvetty ohraa ja perunoita. Sen verran tätä viljelystä oli, ettei tarvinnut mennä kylästä kysymään, miten on käynyt ihmisten elatustarpeille.

Vasta juhannukseen päästessä suli maa, ja Mainiemen viljavilla vainioilla nähtiin nyt kaikki linnan talonpojat hiukan iloisemmin mielin kylvämässä ohraa vasta kynnettyihin peltoihinsa. Toivo pitää ihmisten mieliä vireillä viimeiseen saakka; nytkin toivottiin, että ehkäpä lämmin ja hedelmällinen kesä korvaa viljelijän vaivat.

Siinä maassa, johon Livingstone tuli, lähdettyänsä Shire-virran rannalta, asui Mangandsha-niminen kansa, joka harjoitti maanviljelystä ja osaksi teollisuuttakin, sillä jokaisessa kylässä oli taitavia seppiä, raudan sulatus-uuni ja hiilipolttimot. Asukkailla oli tietysti vakinaiset asuinpaikat ja he viljelevät ohraa ja pumpulia. Pumpulista naiset kehräävät lankaa, josta miehet kutovat vaatetta.

Kaikki oli hyvin, ja niin kului pari vuotta uupumattomassa työssä; mutta Bogenpa oli nyt jo pienehkö talo. Kylvettiin sekä ohraa että pellavaa ja nauriita, olipa ehditty hankkia yhtä ja toista tarpeellista huonekaluakin. Rupesi jo olemaan vähän joutohetkiäkin. Nuoret miehet alkoivat puhella, että olisi lähdettävä käymään vanhassa asunnossa tunturiseudulla. He ikävöivät taas vapaata metsäelämää.

Kun talo oli niin helppo ja nuori ja siitäkin vaan vähäinen osa, niin arvattava on, ettei siinä ollut juuri isot viljelykset. Peltoa ei tullut meidän osaksemme kuin 3 pientä tilkkua; niihin piti kylvöä tehdä, mutta mitä niihin senvertaisiin peltoihin kylvettiin, perunaako vai ohraa?

Vanhastaan ei siellä ollut mitään hedelmäpuita; roomalaiset vasta veivät niitä sinne. Niukasti viljeltiin vehnää, kauraa ja ohraa ja tästä viimemainitusta viljasta pantiin olutta. Metsät olivat täynnä villieläimiä, varsinkin hirviä, metsähärkiä, karhuja, susia ja metsäsikoja; myöskin villiporoja löytyi. Sellainen oli roomalaisten aikaan etelägermanialaisten kotimaa.

Niitä oli lainailtu maanomistajille jonkimmoista takuuta vastaan. Paremman tulevaisuuden toivosta ei kansa katsonut, oliko kevään enteet huonot vai hyvät ja olivatko saadut touon siemenet kaksi- tai kolmirivistä ohraa, mutta yrittivät ja toivoivat he vaan. Satuin taasenkin kulkemaan ulompana kotinurkkiani. Kylmä ja kamala oli ilma kylvön teon ajaksi, mutta yhtäkaikki oli ihmisiä kyntö-vaolla.

Tottahan sinne täytynee jostakin päästä, arveli kellokas ja lähti aituusta kiertämään. Härkä kulki möyryten perässä, ja muu karja tuntui jo nousevan notkosta. He tulivat aholle, ahon laidassa oli mökki, ja mökin ympärillä oli peltoja ylempänä ja alempana niittyjä. Pelloilla oli viljasta osa vielä leikkaamatta, toinen puoli oli jo kuhilaalla. Oli ruista, oli ohraa, oli potattimaata ja nauristakin.

Se vie metsään, eikä tarvitse monta sataa syltä mennä, ennenkuin rupeaa näkymään hirsipuuta minkälaista vain haluaa... Ja jos minä rupean viipymään, etten toukojenkaan tekoaikana kotiutuisi, niin tuohon puimahuoneen sivulla olevaan peltoon kylvetään ohraa ja kauraa. Tuo kosken puoleinen pelto on laihona ja tämä välipelto jää rukiin maaksi.

Vasta kevätpuoleen alkoivat kuulumiset parata. Sanottiin venäläisen vetäyneen kauas. Kun ei pariin kuukauteen vihollisia kuulunut, muutti Sormulan väki taas kotiinsa. Kovasti saivat nuo muutamat ihmiset ponnistella voimiaan taloa edes vähinkään kunnossa pitääkseen. Osa pelloista saatiin sentään touolle valmistetuksi. Keväällä tehtiin kauraa ja kylvettiin ohraa, ja syksyllä pantiin ruis.