United States or Eswatini ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä pelkäsin tänä kevännä myöhästyneeni kylvön kanssa, mutta jos näin pitää päälle, ei mitään vaaraa ole. Vai kuinka luulee naapuri? UKONNIEMI. Ei myöhästymisestä puhettakaan tänlakena kesänä. Naapurilla kuuluu olevan kahdeksan tynnyriä ohraa kylvössä tänä vuonna? PELTOLA. Kahdeksan tynnyriä ohraa, kuusi tynnyriä ruista ja viisitoista tynnyriä kauraa.
Minä en oikein tiedä sanoa, vastasi ukko. Kyllähän teidän olis käytävä siellä, jos se vaan ilman vahingotta kävisi päinsä. Vaan vartokaas: kylvättekö ohraa tänä kesänä vai kuinka ai'otte? Kuinka niin? kysyi äitini. Ilman vaan, jos ette ai'o ohraa kylvää, niin kyllä sitten voitte käydä Kemissä. Perunoita voitte istuttaa tultuannekin. Tehkää sentään, kuinka itse tahdotte.
He ovat epäilemättä suuria ja mahtavia herroja, mutta mitä he keskustelevat, sitä minä en vielä tiedä." "Kuitenkin, sen verran kuin minä tulkin avulla ymmärrän, tuumivat he suurta, äkillistä päällekarkausta ja sotaretkeä vehnää, ohraa, kauraa ja kaikenlaista viljaa vastaan, ja moni ritari on voittava kannuksensa tässä sodassa ja moni sankarityö toimitetaan."
Mutta isännällä meni aika puhellessa kirkonkylän miesten kanssa, kun kilpaa kyseltiin montako teillä nyt on lehmää, miten siellä lehmät lypsävät, montako tynnyriä on jo voita, montako on isoa sikaa, montako porsasta, paljonko lampaita talvella ja miten paljon oli metsään-päästön aikana, paljonko tänä kesänä halmeeseen kylvetään, hyväkö on ruis, paljonko kylvettiin kauraa ja ohraa, montako tynnyriä perunoita, montako nyt on hevosta, vieläkö iso tamma on itsellä, onko sillä tämänkeväistä varsaa, mitenkä kalastus on luonnistunut ja niin edelleen loppumattomiin.
Tämän ilmanalan laatu vaikuttaa, ett'ei Islannissa voida viljellä ohraa, vaikka Skandinaviassa ohra menestyy paljoa pohjaisempana ja kylmemmässä ilmanalassa. Sitävastaan menestyvät kaalit, perunat, retikat ja monet kyökkikasvit, mutta, kaalia lukematta, viljellään niitä hyvin vähän. Metsäin puutetta palkitsee osaksi veden kulettamat hirret, joita varsinkin pohjoisrannikolla kulkeutuu.
Kalliita hedelmäpuita oli yleensä istutettuna: ihana daadelipalmu, siunauksen ja menestyksen kuva, manteli- ja granatipuu, Johanneksen leipäpuu, viikunapuu ja lehdekäs öljypuu arvokkaine hedelmineen. Kautta koko maan ulottui viinamäkiä mehevine rypäleineen ja rikkaita vilja-vainioita, jotka kasvoivat nisua, ohraa ja kaikellaisia maahedelmiä.
Toinen, joka paraikaa paalikalla ohenteli piirakan kuorta, nosti tätä laidasta nähdäkseen, joko se kelpaisi, ja kun huomasi sen liian paksuksi, alkoi taas innokkaasti pyörittää paalikkaa ja sitten vastasi: Kuka nyt semmoista muistaisi. Lieneekö niitä semmoisia aikoja ollutkaan. Mutta pelkkää ruista ja ohraa minä söin ennen niitä suuria nälkävuosia.
Kuljettuani siten vielä toisenkin, ohraa kasvavan pellon halki huomasin edessäni riihirakennuksen mustine oviaukkoineen. Sen takaa alkoi pienoinen, lyhyttä heinää kasvava luhtaniitty, joka toisella reunallaan rajoittui vähitellen metsäksi ylenevään viidakkoon.
Poutainen kesä oli meille suurena apuna kaikissa, kuokkamaan polttamisessa, heinän teossa ja ohramme valmistumisessa. Kun heinä oli tehty, saimme ruveta ohraa leikkaamaan.
Nyt oli oma nokka edessä, oma oli hänellä myös perhe ja hän tunsi olevansa edesvastauksessa sen toimeentulosta, ja niin tunsi Jaakko ensimmäiset hallan-vaikutukset tykönään. Hän puki kiireesti vaatteet yllensä ja meni katsomaan ruista ja ohraa, Metsälammen rämeelle. Suorana ja pystyssä tojottivat nyt illalla vielä notkuvat korret.